15. joulukuuta 2000
Teksti:

Hallitus perui marraskuun lopussa lakiesityksen korkeakoulujen kehittämisestä, vaikka eduskuntakäsittelyssä esitys oli hyväksytty yksimielisesti. Pitkään valmisteltu laki kaatui sivistysvaliokunnan lisättyä siihen lähes miljardi markkaa. Summa oli tarkoitettu yliopistojen perusrahoituksen parantamiseen.
    ”Ihmettelin, miksi sivistysvaliokunta teki tällaista. Hallitusryhmien edustajat neuvottelivat monta päivää ja sopivat 400 miljoonan markan lisäyksestä ensi vuoden budjettiin. Tässä vaiheessa oli mahdotonta sopia, että vuoden 2002 budjettiin tehtäisiin tuhannen miljoonan markan lisäys”, opetusministeri Maija Rask (sd) sanoo.
    Raskin mukaan hallitus veti lakiehdotuksen pois, koska pahimmillaan opetusministeriö olisi joutunut etsimään rahat omasta budjettikehyksestään vuoden 2002 budjetista.
    ”En usko, että sivistysvaliokunta on tarkoittanut sitä, että yliopistoille annettaisiin lisärahoitusta muun koulutuksen kustannuksella. Ensin pitää päättää, mistä rahat tulevat. Sitä sivistysvaliokunta ei ollut miettinyt”, Rask muistuttaa.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Kaarina Drombergin (kok) mukaan tietokatkos oli hallituksen puolella. ”Ensimmäisen käsittelyn jälkeen valtioneuvosto huomasi, että lisäys lakiesityksessä tulee maksamaan. Hallitus sanoi, ettei heillä ollut tietoa rahasummasta, vaikka valmistelimme sen yhdessä opetusministeriön virkamiehen, ylijohtaja Markku Linnan kanssa. Oletimme, että tieto menee sitä kautta myös ministerille. Sosiaalidemokraatit lupasivat myös ottaa asian omassa ryhmässään esille”, Dromberg kertoo tapahtumien kulusta.
    Sivistysvaliokuntaa tavatessaan pääministeri Paavo Lipponen (sd) kertoi kuulleensa asiasta. ”Lipponen sanoi, että se oli vain mennyt häneltä ohi”, Dromberg kertoo. ”Kun sitten opetusministeri käsittääkseni oli vienyt asian hallitukseen, sen merkitys tajuttiin.”

”Tietysti olen ollut tietoinen, mitä sivistysvaliokunta tekee. Opetusministeriön virkamiehethän esityksen ovat sivistysvaliokunnan pyynnöstä tehneet”, Rask sanoo ja jatkaa: ”Omalta osaltani olen informoinut tästä kanaviani pitkin. Kun lakimuutosta oli käsitelty hallituksen neuvotteluissa, sain soiton valtiovarainministeriöstä. Niinistö esitti, että laki pitäisi vetää pois.”
    Rask painottaa, että ministerin on seisottava hallituksen esitysten takana, vaikka itse olisi jostain asiasta toista mieltä. ”Kaikki ovat samaa mieltä siitä, tarvitsevatko yliopistot sitä rahaa”, hän sanoo.
    Hallituksen neuvotteluissa oli Drombergin tietojen mukaan todettu, että vuoden 2001 budjetin rahoitukseen ei voi sitoa vuoden 2002 rahoitusta. Siksi ”miljardilisäys” peruttiin.
    ”Jo valtiovarainvaliokunnan mietinnössä vuodelle 2000 vaadittiin yliopistojen perusrahoituksen panemista kuntoon. Eduskunta oli yksimielisesti hyväksynyt, että se täytyy tehdä tämän vaalikauden aikana”, Dromberg huomauttaa. Kun korkeakoulujen kehittämislaki ei vastannut tätä eduskunnan tahtoa, sivistysvaliokunta muutti lakia.

Miljardikohun jälkeen Lipponen ja Rask keskustelivat sivistysvaliokunnan kanssa, jolloin kävi ilmi, että hallitus on valmis lisäämään yliopistojen perusrahoitusta. ”Pääministeri kertoi ymmärtäneensä vasta silloin, miksi korkeakouluille vaaditaan lisää rahaa”, Dromberg kertoo.
    Uuden kehittämislakiesityksen on tarkoitus valmistua maaliskuuhun mennessä. Silloin hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2002 budjettikehyksen. >> seuraavalle sivulle
    Laista tulee jonkinlainen välimuoto, Rask arvioi. ”Sivistysvaliokunnan lakiesitystä ei hyväksytty, mutta hallitus haluaa tulla vastaan. Voi olla, että tämä asian saama huomio aiheuttaa sen, että saadaan lisää rahaa yliopistolle.”
    ”Jos mietitään esimerkiksi tutkintotavoitteita, niistähän on jo sovittu. Mutta budjettiin on kirjattu, että vuosien 2001-2003 tavoite on keskimäärin. Tässä sanassa keskimäärin voisi olla jotain jouston varaa”, Rask miettii.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri Arto Aniluoto kuvaa ”miljardilakia” eräänlaiseksi yliopistojärjestöjen lobbausvoitoksi: hallitus ei osannut odottaa, että eduskunta lisäisi jotain lakiesitykseen. ”Mutta loppujen lopuksi Niinistö on se, joka ei suostu antamaan rahaa”, Aniluoto sanoo.
    Nyt yliopistoissa pohditaan, voidaanko ensi vuoden tutkintotavoitteiden laskemista lähteä lobbaamaan, Aniluoto arvioi. ”Nykyisillä resursseilla ei välttämättä pystytä lisäämään tutkintoja.”

Korkeakoulujen kehittämislaki lyhyesti

– Kehittämislain tarkoitus on turvata yliopistojen tasainen rahoitus ja korjata jälkeenjääneisyys. 1990-luvulla yliopistojen määrärahat suurenivat hitaammin kuin palkat ja muut kustannukset.
– Uusi kehittämislaki pyrkii huomiomaan myös yliopistoissa suoritetuissa tutkinnoissa tapahtuvat muutokset: rahoitus lisääntyy suhteessa tutkintoihin. Nykyisessä laissa muutoksia tutkintotavoitteissa ei ole huomioitu.
– Lain oli tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Yliopistoissa on kritisoitu sitä, että hallituksen esityksessä tutkintojen lisääntyminen huomioidaan kunnolla vasta vuonna 2004, vaikka jo ensi vuodelle asetetut suuret tutkintotavoitteet syövät resursseja. Nyt tähän pohditaan muutosta.
– Toinen kritiikin kohde on ollut se, että lakiesityksen mukaan tutkintotavoitteiden ylittämisestä ei saa lisää rahaa, mutta alittamisesta rahan määrä vähenee.

Heikki Valkama
Kuva: Liisa Karttunen