Opiskelu on perinteisesti ollut elämänvaihe, jonka aikana valvotaan paljon, mutta nyt yhä useampi valvoo aivan liikaa. Opiskelijoiden unihäiriöt ovat lisääntyneet, kertoo ylilääkäri Marja Niemi. yths:n potilaskäyntitilastojen mukaan unettomuus on yksi kymmenestä yleisimmästä syystä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
”Unihäiriöt kuuluvat mielenterveysongelmiin, joista on tulossa uusi kaikkia suomalaisia uhkaava kansantauti. Mielestäni on huolestuttavaa, että tämä on monen vuosikymmenen jälkeen ensimmäinen sukupolvi, joka voi huonommin kuin vanhempansa. Opiskelijoiden lisääntyneet unihäiriöt kertovat omalta osaltaan tilanteesta”, Niemi sanoo.
Opiskelijat hakevat unihäiriöihin apua mieluummin liian myöhään kuin liian aikaisin, Niemi arvioi. ”En ole nähnyt vastaanotolla opiskelijoita, jotka hakisivat unilääkkeitä vain suoriutuakseen tenteistä paremmin. Yleensä vastaanotolle tulevat väsymyksestä puolikuolleet ihmiset.”
Koska unettomuuden syyt vaihtelevat, sen hoidossa käytetään monia eri menetelmiä. Unettomalle voidaan määrätä mietoja nukahtamislääkkeitä, mutta myös lääkärin kanssa keskustelu, psykoterapia ja nukkumisen tietoinen harjoittelu – niin sanottu unityöskentely – voivat auttaa unetonta.
Mielenterveysongelmat ovat Niemen mukaan monen unihäiriön taustalla. ”Unettomuus itsessään ei ole sairaus, vaan tavallisesti oire jostain muusta vaivasta. Hyvin usein siihen liittyy masennusta ja ahdistuneisuutta.”
Yhteiskunnan kiihtyvä muutostahti ja alati kovenevat suorituspaineet valvottavat opiskelijoita. ”Oli järkyttävää lukea, kuinka esimerkiksi Taideteollinen korkeakoulu kiristää opiskelijoita valmistumaan viidessä vuodessa. Kiristyneet tulosvaatimukset näkyvät opiskelijoiden pahana olona kaikkialla yliopistolla”, Niemi suree.
Kun opiskelijat yrittävät selvitä opiskelusta, työnteosta, ihmissuhteista ja harrastuksista yhtä aikaa, oireet näkyvät ylikierroksilla käymisenä. Ylikierroksilla käyminen taas stressaa, mikä puolestaan on ahdistuksen ja masennuksen kanssa unihäiriöiden tavallisimpia alkusyitä.
Opiskelijoiden stressiä ja unihäiriöitä lisää osaltaan työnteko, joka ajoittuu epäsäännöllisesti opiskelun oheen. ”Tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että epäsäännöllinen työskentely on suurimpia riskitekijöitä pysyvän univajeen synnyssä. Koska opiskelu venyy helposti tenttien lähestyessä yöpänttäämiseksi, opiskelijan vuorokausirytmi häiriintyy helpommin kuin monilla muilla ihmisillä”, kertoo biolääketieteen laitoksen dosentti, tutkija Tarja Stenberg.
Epäsäännölliset työajat eivät lopu opiskeluajan päätyttyä, sillä töissä käydään entistä harvemmin kahdeksasta neljään. Myös töiden projektiluonteisuus aiheuttaa stressiä, mikä näkyy unettomuustilastoissa.
”Suomessa unihäiriöt ovat 20 vuoden aikana lisääntyneet arviolta noin kymmenellä prosentilla,” sanoo Työterveyslaitoksen aivotyölaboratorion professori Mikko Härmä. Arvio perustuu Tilastokeskuksen työolosuhdentutkimukseen vuosilta 1977-97, eikä se ole täysin luotettava. Todella hyviä seurantatutkimuksia unettomuudesta ei ole.
Sen sijaan univajeen yleisyydestä suomalaisten aikuisten joukossa on luotettavaa tietoa. ”Noin 10-20 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä kärsii merkittävästä univajeesta. Se tarkoittaa, että he nukkuvat yössä noin kaksi tuntia vähemmän kuin he oikeasti tarvitsisivat”, Härmä kertoo. Kehnoimmin nukkuvat nuoret, naiset ja huonokuntoiset ihmiset.
Opiskelijoiden univajeen määrää ei ole viime aikoina tutkittu, kertoo yths:n ylilääkäri Marja Niemi. Mutta hän arvioi, että se vastaa vähintään muun aikuisväestön univajetta tai on jopa hieman suurempi.
Anna-Kaisa Pitknen
Kuva: Mia Savonen border
