16. marraskuuta 2000
Teksti:

DNA-tutkimus ja muut biotieteet ovat antaneet tieteelle ennennäkemättömät välineet ymmärtää ihmisen biologisia ominaisuuksia, luonteenpiirteitä ja sairauksia. Tutkijat uskovat uuden tiedon avaavan mahdollisuuksia. Skeptikot epäilevät sen tuottavan tuskaa.
     Esimerkiksi vakuutusyhtiöt voisivat ryhtyä käyttämään geenitestausta henkivakuutuksen ehtona, tai työnantajat haluaisivat käyttöönsä työntekijöidensä geenikartan. Pahimmissa painajaisissa varakkaimmat ihmiset voisivat kloonata itselleen kaksoisolennon elinpankiksi.

Kansalaiskeskustelu aiheesta käy Suomessa kuten muuallakin kuumana. Kuluvan vuoden toukokuussa perustetun Kansalaisten bioturvayhdistyksen puheenjohtaja Hannu Hyvönen toteaa, että evoluution miljoonien vuosien kuluessa kehittynyttä järjestelmää ei tulisi nykytiedolla ”räpelöidä”.
    ”En tietenkään ole sitä mieltä, että meillä on oikeus muuttumattomaan maailmaan. Mutta muuntelemattomaan maailmaan on”, Hyvönen lisää.
    Samaan aikaan suomalainen tiedeyhteisö satsaa voimakkaasti biotieteisiin. Lokakuun lopulla aloitettiin alan tutkimusohjelma Life 2000, jota Suomen Akatemia ja Tekes rahoittavat yhteensä 84 miljoonalla markalla. Life 2000 on Suomen historian suurin biotieteiden tutkimusohjelma.
    Hanke kokoaa yhteen niin sanotut kovat bio- ja neurotieteet – kehitysbiologian, genomitutkimuksen, bioinformatiikan ja biofysiikan – sekä biotieteisiin liittyvän eettisen, sosiologisen ja juridisen tutkimuksen.

”Meillä on oikeus maailmaan, jossa siirtogeeninen aines ei leviä. Teknologinen kehitys ei saa vaarantaa elollisen järjestelmän kestävyyttä”, bioturvayhdistyksen Hyvönen sanoo.
    Hän pelkää myös, että geenitekniikka voi lisätä myös eugeniikkaa eli ihmisjalostusta. ”Jo nyt seulonnat ovat muuttaneet peruuttamattomasti lasten tekemistä ja odotusajan tunnelmia. Mahdollisuudet pidemmälle menevään touhuun ovat ilmeisiä ja tapahtuvat rahan ehdoilla”, Hyvönen maalailee.
    Epätietoisuus lietsoo pelottavia mielikuvia. Geenitutkimus on maallikolle melkoista hepreaa, ja tieteiskirjallisuus ruokkii mielikuvitusta. Monimutkaisessa terminologiassa menevät usein puurot ja vellit sekaisin.

Tähän epätietoisuuden ja epäilyttävien mielikuvien haasteeseen tiedeyhteisö haluaa nyt vastata. Tarkoitus on, että tutkijat pohtisivat enemmän työnsä seurauksia ja kansalaiset saisivat oikeaa tietoa.
    Life 2000 -ohjelman varsinaisen tutkimustyön ohella toimii biotieteiden sovelluksen eettisiä kysymyksiä tutkiva ryhmä, jota johtaa Kuopion yliopiston filosofian professori Matti Häyry.
    ”Biotieteellisen tutkimuksen tuloksilla ei ole mitään merkitystä, mikäli tiedeyhteisö ei voi hyväksyä menetelmiä, joilla ne on saatu”, Häyry toteaa.
    Työryhmä lähtee työssään liikkeelle siitä olettamuksesta, että biotieteellisen tarkastelun ulkopuolelle jäävät helposti ainakin seuraavat kysymykset: Onko ”luonnollisiin prosesseihin puuttumisella” joitain ehdottomia rajoja? Voivatko uudet keksinnöt vaikuttaa poliittisiin valtasuhteisiin?

Professori häyry pitää ryhmänsä keskeisimpinä päämäärinä kansalaisille välittyvien väärien mielikuvien torjuntaa ja sitä, että biotieteilijät itse tiedostaisivat oman työnsä moraaliset ja lailliset ulottuvuudet.
    ”Ryhmäni tavoitteena on, että Life 2000 -ohjelman jälkeen Suomessa ei voi tavata yhtään geneetikkoa tapaamatta samalla eetikkoa”, Häyry sanoo.
    Skeptikkojen mieliä ei kuitenkaan niin vain rauhoiteta. Tulevaisuus pelottaa. ”Säilyykö ja elääkö elämän kunnioituksen lepattava liekki enää tällä planeetalla”, Hannu Hyvönen epäilee.

Yliopisto-lehti järjestää keskustelutilaisuuden aiheesta Suuri geeniseikkailu – määrääkö suunnan raha vai moraali? Helsingin yliopiston suuri juhlasali, Unioninkatu 34, 25.11. kello 13.

Arno Ahosniemi
Kuva: Lehtikuva