Havanna, Buenos Aires, San Francisco, Hanoi, Tbilisi tai Jerusalem ei kelvannut saksalaiselle Marie Weiglille maailmanympärimatkan päätepisteeksi. Hän halusi päättää kierroksensa nimenomaan Suomeen yhdestä syystä: Suomessa on elävä opiskelijakulttuuri.
”Suomi on ylioppilasperinteiltään ehdottomasti rikkain maa, jossa olen ollut. Missään muussa maassa ei ole niin paljon yliopisto-opiskelijoiden harrastustoimintaa, kerhoja, järjestöjä ja osakuntia”, kertoo laajalevikkiseen Stern-viikkolehteen reportaasia kirjoittava Weigl.
Varsinkin osakuntaperinteet herättivät Weiglissa ihastusta.
”Suomeen saavuttuani eksyin Etelä-Suomalaisen osakunnan rapujuhliin. Jo pelkkä rakennus mykisti minut. Missään muualla en ole törmännyt arvokkaisiin maalauksiin osakuntien inspehtoreista, kauniisiin vanhoihin huoneistoihin ja huonekaluihin. Puhumattakaan valssia tanssivista opiskelijoista!”
Saksassa kaikki on toisin, Weigl kertoo. Ylioppilailla on toki yhdistystoimintaa, mutta se ei merkitse rapujuhlia ja valsseja, vaan poliittisten kuppikuntien muodostamista, mikä ei puolestaan kiinnosta riviopiskelijaa.
Weiglin mielestä Suomi on yhdistysten ja kerhojen luvattu maa ja suomalaiset poikkeuksellisen seuranhakuista kansaa. ”Vieraillessani ylioppilaskunnan kerhoissa ja järjestöissä huomasin, että ihmiset oikeasti tarvitsevat kerhoja kohdatakseen toisiaan. Eikä tämä rajoitu vain yliopistopiireihin, vaan Suomessa saadaan muutenkin yhdistyksiä kasaan asiasta kuin asiasta.”
Vaikka suomalaisten kerhoilu näyttää joskus saksalaisesta näkökulmasta vähän koomiselta, ihmisten halu puuhata yhdessä on Weigln mielestä pelkästään myönteistä. Se osoittaa, että suomalaisilla on vielä tahtoa nähdä vaivaa yhteisten asioiden eteen.
Suomalaiset yliopisto-opiskelijat kelpaisivatkin kerho- ja osakuntaneuvojiksi Eurooppaan, Weigl miettii ja arvostelee kotimaansa itsekeskeisiä opiskelijoita.
”Luulen, että useimmat saksalaiset opiskelijat perustavat mieluummin oman firman kuin ryhtyvät mihinkään yhdistystoimintaan. Minusta kerhoton opiskelijamaailma on tylsä. Parikymppisten elämästä tulee pelkkää opiskelua, työntekoa ja mammonantavoittelua.”
Anna-Kaisa Pitkänen
Kuva: Tiina Palomäki
