Mikäli vuonna 1996 fysiikan Nobelilla palkittuun Robert Richardsoniin on uskomista, länsimaisella yliopistomaailmalla menee hyvin. ”Tieteen asema on tällä hetkellä erittäin vahva ja tunnustettu”, yhdysvaltalaisessa Cornellin yliopistossa fysiikan professorina toimiva Richardson sanoo.
Epäluuloinen suhtautuminen huipputekniikkaan ja geenitutkimukseen varjostaa kuitenkin kovimpia luonnontieteitä. Intohimoisena tieteen tunnettavuuden edistäjänä Richardson pyrkii muuttamaan kielteisiä asenteita.
”Nykytieteen ongelma on tutkimuksen nopea kehitys, joka pudottaa maallikot kärryiltä. Kuilu tavallisen kansan ja tiedemiesten välillä kasvaa. Epätietoisuus ruokkii ennakkoluuloja ja pelkoja.”
Nykytilanne on yhdysvalloissa johtanut siihen, että filmitähdet ja muut julkisuuden henkilöt ovat nousseet vastustamaan geenitutkimusta tieteenalan epäeettisyyden vuoksi. Richardsonin mukaan yliopistomaailman on vastattava epäluuloihin edistämällä avointa keskustelua pelon lietsomisen estämiseksi.
”Tiedemiesten on jatkuvasti kerrottava, mikä heidän tutkimuksissaan on uutta, mikä jännittävää ja mikä tärkeää. Huipputiede on erotettava huuhaasta. X-Files ja muut tv-sarjat eivät juuri edistä asiaa”, professori sanoo.
Richardson näkee myös uhkia tieteen kehityksessä: ”Nykytekniikka mahdollistaa ihmisten tiukan valvonnan ja vaarantaa monien yksityisyyden. Orwellilainen kauhukuva ei ole kaukana joissain valtioissa.”
Professori richardsonia askarruttaa myös se, miksi nuoret naiset eivät ole kiinnostuneita luonnontieteistä. Yhdysvaltoja vaivaa sama ongelma kuin eurooppalaisiakin yliopistoja: miehet ovat valloittaneet suurimman osan fysiikan ja matematiikan tohtorinkoulutusohjelmista. ”Mitään yksittäistä selitystä tälle ei ole olemassa. En usko, että kovimmissakaan luonnontieteissä olisi jotain sellaista, joka ei kiinnostaisi naisia.”
Ratkaisu saattaa piillä jo koulutuksen alkulähteillä. ”Matemaattisista aineista kiinnostuneisiin tyttöihin suhtaudutaan ainakin Yhdysvalloissa hieman oudoksuvasti. Koulujärjestelmää pitäisi muokata siihen suuntaan, että tytöt saataisiin kiinnostumaan luonnontieteistä jo peruskoulussa”, Richardson sanoo.
Lukukautensa aloittavia Helsingin yliopiston opiskelijoita nobelisti kehottaa aloittamaan uurastuksensa hyvillä mielin.
”Elämme tieteen kannalta jännittävää aikaa. Tähän mennessä tehdyt saavutukset mahdollistavat lähes mitä vain. Nyt on maailmanhistorian paras hetki opiskella”, Richardson hehkuttaa hirtehinen pilke silmäkulmassaan.
Arno Ahosniemi
Kuva: Liisa Huima
