Lomaltapalaajat: tässä muistutuksena eduskunnassa viime syksynä läpimennyt laki, joka astui voimaan 1.9.2000.
1§.Kaikenlainen liioittelu on kielletty. Jos seuralaisensa kanssa kesämökillä käydessään oli havainnut pieniä kosteusvaurioita liiterissä, ei ole suotavaa kertoa, kuinka ”koko kämppä oli homeessa, sähköt eivät toimineet ja uimme kaulaamme myöten ulosteissa, joita mökissämme talvehtineet karhut olivat levitelleet ympäri seiniä.”
2§.Kesäistä alkoholinkäyttöään ei tarvitse koko ajan mainostaa. Ihmisiä ei kiinnosta se, että joku kävi terassilla päivittäin, oli kännissä koko kesän ja siinä samassa hoiteli itselleen seitsemän kesäheilaa. Yletön alkoholinkäyttö ei ole mikään kehumisen aihe. Muista myös: kömpelöä flirttailua terassilla ei lasketa kesähoidoksi.
3§.Keskustelua ei saa avata kysymällä, kuinka loma meni. Kun viides ihminen loman jälkeen kysyy että ” mitäs sitä tehtiin lomalla, olitkos ulkomailla?” tuppaavat sulakkeet yläkerrassa poksahtelemaan. Jos kävit ulkomailla, älä tee siitä liian suurta numeroa. Muutaman anekdootin voit matkalta kertoa, mutta älä seikkaperäisesti selosta lentokoneruoan huonosta laadusta.
4§.Säästä ei saa valittaa. Vaikka huonoja ilmoja onkin ollut, ihmisillä on valikoiva muisti: joka vuosi sataa keskimääräisesti yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Ja sää on tappavan tylsä puheenaihe. Jos et muuta keksi, vaikene.
5§.Älä vingu kuin epävireinen viulunkieli. Kesä oli, kesä meni. Mitä siitä. Kohta on joulu, ja voit valittaa kinkun liiasta suolaisuudesta. Ja niistä syksyn räntäkeileistä. Ja ennen kaikkea voit muistella, kuinka kesällä oli niin hyvät ilmat ja mukavaa ja sai olla kännissä koko ajan.
Valehtelija
Kirjoittaja Jarkko Fräntilä
