Punkveteraani presidentiksi

T:Teksti:

Viime joulukuussa New Yorkin osavaltion vihreät päättivät asettaa puolueen presidenttiesivaaliin ehdolle Jello Biafran. Tieto Kalifornian arkkiradikaalin ehdokkuudesta saattoi aiheuttaa väristyksiä jopa demokraattien ennakkosuosikissa Al Goressa, sillä miesten tiet ovat kohdanneet ennenkin.
    Jello Biafra, oikealta nimeltään Eric Boucher, aloitti uransa 1970-luvun lopulla legendaarisen punkbändin Dead Kennedysin laulusolistina. Nuori kalifornialainen onnistui hätkähdyttämään amerikkalaisen keskiluokan elämänmenoa jo bändinsä nimellä.
    Biafra nousi kaiken kansan tietoisuuteen 1980-luvun puolivälissä Yhdysvaltain historian ensimmäisen äänilevyä vastaan nostetun oikeusjutun syytettynä. Dead Kennedysin Frankenchrist-levyn mukana jaettu sveitsiläissurrealisti H.R. Gigerin penisjuliste herätti huolestuneiden vanhempien moralistiyhdistyksen Parent’s Music Resource Centerin (PMRC), joka ryhtyi kampanjoimaan bändiä vastaan.
    Yksi aktiivisimmista ajojahdin järjestäjistä oli silloisen senaattorin Al Goren vaimo Tipper Gore. Tipper sai miehensä nostamaan Biafran keskustelunaiheeksi senaatissakin.
    Oikeudessa Biafra istui vastaamassa syytteisiin ”vahingollisen aineiston levittämisestä alaikäisille”. Oikeus hylkäsi syytteen, mutta levyn jakelua onnistuttiin rajoittamaan.
    Oikeudenkäynnin jälkeen Biafra alkoi tehdä puhekiertueita. Hän kiertää edelleen muun muassa yliopistoissa saarnaamassa sananvapaudesta ja politiikasta. Kiertueiden pohjalta on julkaistu myös useita puhelevyjä.Biafran omistama Alternative Tentacles -levy-yhtiö on keskittynyt vaihtoehtorockiin, mutta on julkaissut myös Noam Chomskyn ja Angela Davisin poliittisia puheita.

Äänioikeus 5-vuotiaille

Biafra on ollut ehdokkaana ennenkin. Hän pyrki vuonna 1979 puolileikillään San Franciscon pormestariksi ja tuli neljän prosentin ääniosuudellaan kymmenen ehdokkaan joukossa neljänneksi.
    New Yorkin vihreiden presidenttiehdokasnimitykseen Biafra suostui pitkin hampain, mutta totesi samalla, että puolueen ehdokkaaksi kannattaa kesäkuun puoluekokouksessa asettaa vuoden 1996 presidentinvaaleissa ehdolla ollut Ralph Nader, kuuluisa kuluttaja-aktivisti ja asianajaja. 22 osavaltiossa ehdolla ollut Nader keräsi 5 000 dollarin kampanjallaan 700 000 ääntä.
    Vastahangastaan huolimatta Biafra on listannut muutaman teeman tukemaan kampanjaansa. Yksi avainteemoja on maksimipalkka. Hän antaisi kaikkien amerikkalaisten tienata verottomasti 100 000 dollaria. Yli menevä osa siirtyisi sataprosenttisesti valtiolle ja sillä taattaisiin kaikille ilmainen terveydenhuolto, koulutus ja liikkuminen – näin Biafra on laskenut.
    Jos Biafrasta tulisi presidentti, hän myös lakkauttaisi armeijan, CIA:n ja WTO:n, lopettaisi huumesodan, jonka todellisia kohteita ovat hänen mukaansa huonosti toimeentulevat slummien asukit ja laskisi äänestysikärajan viiteen vuoteen.
    Saattaa olla, että amerikkalaiset eivät ihan vielä ole valmiita Biafran valtakauteen.

Mikko Metsämäki