31. maaliskuuta 2000
Teksti:

Opettajien palkat eivät päätä huimaa. Kun akavalaisten keskiansiot ovat 17 000-18 000 markkaa kuussa, luokanopettajien lähtöpalkka on noin 8 000 markkaa ja lehtorien pari tonnia enemmän.
    ”Tavallaan on jännää, että lukionopettajilla on paras palkka, peruskoulunopettajilla huonompi ja luokanopettajilla huonoin. Opetustyön tärkeys saattaa mennä päinvastoin, ainakin kasvatuksellisesti”, sanoo historianopettaja Sakari Pesola.
    Pesola tunnetaan paremmin edesmenneen Kolmas nainen -yhtyeen kitaristina ja biisinikkarina. Koko muusikonuransa ajan hän raahasi opintoja perässään.
    Opiskelu teknillisessä korkeakoulussa vaihtui estetiikan kautta historiaan vuonna 1986. Filosofian maisteriksi hän valmistui viisi vuotta sitten, mutta päätti suorittaa vielä opettajan pätevyyden edellyttämät opinnot. Yhteensä plakkariin kertyi kunnioitettavat 230 opintoviikkoa.

Nuorten opettajien heikko asema

Pesola kantaa erityistä huolta opettajaksi opiskelevien ja nuorten opettajien edunvalvonnasta. Hän muistuttaa vastavalmistuneiden opettajien roikkuvan usein pitkään sijaisuuksien ja tuntiopettajuuksien varassa.
    ”Kuulin juuri eräästä hiljattain asuntolainan ottaneesta tutusta, joka on ollut tuntiopettajana eräällä yläasteella. Sille oli nyt todettu, että ensi vuodeksi ei kouluun tulekaan tarpeeksi oppilaita, että se saisi tuntimääränsä täyteen, joten se potkaistaan pois.”
    Pesola itse on päässyt leivänsyrjään kiinni tekemällä sijaisuuksia ja etälukio-ohjelmaa televisioon.Vapaita historianopettajan virkoja ei ole tarjolla, eikä Pesola olisi sellaista voinut vastaanottaakaan, sillä hänellä on apuraha päällä lisensiaatintyötä varten.
    Otsikolla ”Suomalaisen iskelmän tuotanto ja julkisuus 1925-1939” kulkeva työ kertoo, miten iskelmää tuotettiin ja miten suhtautuminen siihen eri medioissa vaihteli.

Kilttien tyttöjen kutsumusammatti

Pesola on huomannut, että perinteiset perusteollisuuden alat ovat tiukempia etujensa valvojia kuin opettajat.
    ”Niillä on järjestöjyräperinnettä ja se etu, että tuotanto yksinkertaisesti lakkaa, jos ne lopettaa työnteon. Kyllähän opettaminenkin lakkaa, mutta sen vaikutus on välillistä.”
    ”Myytti helposta työstä on kulkenut jossain määrin opettajien mukana. Puhutaan kolmesta hyvästä ja kahdesta vähemmän hyvästä syystä olla opettaja, siis näistä lomakuukausista ja viikoista. Se on ehkä vaikuttanut edunvalvontaankin.”
    Opettajat eivät ole ensimmäisinä lyömässä nyrkkiä pöytään ja lakkoilemassa.
    ”On mielenkiintoinen kysymys, kokevatko opettajat olevansa yhteiskuntaa säilyttävä vai muuttava voima. Jos säilyttävä, niin ei ne varmaan viitsi asettaa asioita hirveästi kyseenalaiseksi, koska niiden oma panos on hirveän tärkeä.”
    Varsinkin luokanopettajan ammattia on perinteisesti pidetty kilttien tyttöjen kutsumusalana.
    ”En ole enää ihan varma siitä kutsumusammattiluonteesta, mutta kyllä opettajat varmasti ovat keskimäärin aika kilttejä.”
    Pesolan mukaan oman ammattiliiton OAJ:n edunvalvontaan ollaan suhteellisen tyytyväisiä – viime vuosien yhteiskunnallinen tilanne huomioon ottaen.
    Ainakin liiton puheenjohtaja Erkki Kangasniemi on turvannut omat etunsa hyvin. Kangasniemen toista miljoonaa markkaa olevalla vuosipalkalla pyörittäisi pientä kyläkoulua.

Mikko Metsämäki
Kuva: Riku Isohella