03. maaliskuuta 2000
Teksti:

”Ydinvoima ei työllistä” – Vastustajien väitteet
”Aurinkovoima saastuttaa” – Kannattajien väitteet

Kotimaisen energiapelin seuraava erä otellaan ydinvoiman ja uusiutuvan ekoenergian välillä.Hiilivoima putosi kehästä jo Kioton karsinnoissa.
     Japanin atomivoimaloissa ja Englannissa Sellafieldissä paukkuu. Entisen Neu-vostoliiton alue ei olekaan ainoa paikka, jossa ydinvoima aiheuttaa turvallisuusongelmia.
    Samaan aikaan Suomessa suunnitellaan täyttä häkää viidennen voimalan rakentamista. Viime kevään eduskuntavaalien alla asiasta vaiettiin, mutta päätös atomivoimalasta tulee mitä todennäköisimmin uuden eduskunnan esityslistalle.
    Lisäpotkua hankkeelle antoi Eurajoen kunnan tammikuinen päätös ydinjätteiden varastoimisen sallimisesta Olkiluodon kallioperään. Loppusijoituskohteeseen – ympäristöjärjestöjen termistössä ydinjätehautaan – saa ydinenergialain mukaan sijoittaa vain Suomen ydinvoimaloissa käytettyä polttoainetta. Sitä pitäisi päästä tuottamaan lisää.
    Teollisuuden lisäksi ydinvoimaa haluaa ammattiyhdistysliike, erityisesti SAK ja sen jäsenjärjestö Metalliliitto.
    Liittojen perusteluna on, että voimalan halpa energia työllistää. Esimerkkinä on mainittu Kemi-Tornio-alueelle tai Raaheen suunniteltu alumiinisulatto, joka varmistuu vain ydinvoimapäätöksellä. Myös metalliyhtiö Outokumpu on julkaissut yhteensä kuuden miljardin investointisuunnitelmat, joista 2,5 miljardia on vielä auki. Kaavailtu ferrokromin valmistus kuluttaa runsaasti energiaa.

Uusiutuvan energian osuus tuplataan

Rintamalinjan toisella puolella vannotaan vaihtoehtoisten energiamuotojen nimeen.
    Ympäristöliikkeen mielestä ajattelu, joka pohjautuu energiantarpeen jatkuvaan kasvuun, johtaa ihmiskunnan tuhoon. Ekoväen mielestä kulutukselle pitää panna stoppi.
     Vaihtoehtoiset energiamuodot ovat saaneet tukea myös viranomaisten papereissa. Suomessa energiapolitiikasta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. KTM:n uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa uusiutuvan energian käyttö vuoteen 2025 mennessä.
    Tällä hetkellä ydinvoiman ja ekoenergian puntit ovat Suomessa lähes tasan.Vuonna 1998 energiankulutuksesta tuotettiin noin 28 prosenttia ydinvoimalla. Uusiutuvan energian osuus oli 23 prosenttia, josta valtaosa oli puuenergiaa ja loppu lähinnä vesivoimaa. Tuulivoiman osuus kokonaispotista oli vain 0,1 prosenttia. Tuulessa on kuitenkin tulevaisuus, sillä kasvua haetaan juuri tuulivoimasta ja puun energiakäytön lisäämisestä.
    ”KTM:n tavoite tuntuu aika tiukalta, mutta realistiselta. Sehän merkitsee sitä, että metsäteollisuuden pitäisi aika paljon investoida ja kasvaa, että se pystyisi käyttämään tarvittavan puumäärän”, Teollisuuden ja työnantajien (TT) energiaosaston osastopäällikkö Pertti Salminen sanoo.
    TT uskoo kuitenkin, että energiantarve tulee lisääntymään nopeammin kuin ekonenergian tuotanto. Teollisuus on omassa selvityksessään päätynyt arvioon, että kymmenen vuoden päästä sähköä kuluu Suomessa yli 90 terawattituntia vuodessa nykyisen vajaan 80 terawattitunnin sijaan.
    Salminen muistuttaa, että viime vuonna sähköä tuotiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kaikkiaan 14 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
    Sähkön tarve kasvaa, vaikka uuden teknologian firmat tarvitsevat sähköä paljon vähemmän kuin vanhat perusteollisuuden yritykset.
    Kun kymmenen vuotta sitten sähköntarve teollisuudessa kasvoi samassa tahdissa kuin tuotanto, nykyisin tuotanto kasvaa paljon sähköntarvetta nopeammin. Myös energiavaltaisilla aloilla on tapahtunut tehostumista. Toisaalta jalostusasteen nostaminen lisää sähköntarvetta esimerkiksi parempia paperilaatuja tai metalleja tehtäessä.
    Energiapeli ratkaistaan siis ydinvoiman ja uusiutuvan ekoenergian välillä. Varsinainen häviäjä on hiilivoima.
    Kioton sopimuksen hiilidioksidipäästörajoitukset ja laaja poliittinen konsensus päästöjen rajoittamisesta ovat merkinneet sitä, ettei hiilivoimaa nähdä enää vaihtoehtona voimantuottajapuolellakaan.
    ”Näemme, että ydinvoima turvaa parhaiten perussähkön vakaan hintakehityksen”, Salminen sanoo.
    Toisaalta uusiutuvien energiavarojen bisnespotentiaali on haistettu teollisuudessakin: esimerkiksi Shell aikoo investoida alaan yli kaksi miljardia markkaa.

”Energiantarve laskee”

Ympäristöjärjestö Dodo ry:n puheenjohtaja Simo Kyllönen ei pidä taloudellisesti järkevänä tehdä Suomeen alumiinisulattojen kaltaisia runsaasti energiaa vaativia investointeja. Kyllösen mukaan on nurinkurista ensin rakentaa voimala ja sitten keksiä sille käyttöä.
    ”Energiantarpeen kasvun katkaiseminen on yhteiskuntapoliittinen ratkaisu”, Kyllönen sanoo. Sähkönkulutuskäyrä saadaan kyllä nousuun, mikäli yhteiskunta haluaa taata teollisuudelle mahdollisimman halpaa energiaa missä tilanteessa tahansa.
    ”Jos meillä halutaan rajoittaa hiilidioksidipäästöjä, se olisi halvinta tehdä energiansäästöinvestointeina teollisuudessa ja rakentamalla matalaenergiataloja kotitalouksille”, Kyllönen arvioi.
    Hänen mukaansa tarvetta suurvoimalalle ei Suomessa ole: 20-30 vuoden aikaperspektiivillä sähkön kulutuksen on käännyttävä laskuun joka tapauksessa. ”En usko sellaiseen länsimaiseen yhteiskuntakehitykseen, jossa sähkönkulutus kasvaisi jatkuvasti”, hän toteaa.
    Kyllönen ei myöskään usko, että suurvoimalan rakentaminen toisi merkittävästi lisää työpaikkoja.

Tuulivoimasta vientiartikkeli

Suomen tulisi ympäristöliikkeen mukaan panostaa KTM:n rohkeita kasvusuunnitelmiakin enemmän uusiutuvien energiamuotojen teknologiaan. Se päihittää ydinvoiman luontoystävällisyyden ohella työllisyysvaikutuksessa ja luomalla omavaraisuutta energiatalouteen.
    Tuulivoimateknologiasta voisi tulla Suomelle merkittävä vientiartikkeli. Valmetilla ja ABB:llä tuotetaan tällä hetkellä tuulivoimageneraattoreita ja vaihteistoja. Niillä on halussaan maailmanmarkkinoista noin kolmasosa.
    ”Tuulivoiman maailmanmarkkinat kasvavat tällä hetkellä 30 prosentin vuosivauhtia, joten laajenevan sarjatuotannon pudottavat sähkövoiman hintaa huimaa vauhtia. Viimeistään kymmenen vuoden aikana tuulivoiman hinta tulee laskemaan jo samalle tasolle kuin perinteiset energiamuodot”, Dodon Simo Kyllönen ennustaa.

Lähteitä:
Lester R. Brown etc: Maailman tila 2000, Gaudeamus 2000.
Martti Tiuri: Tulevaisuus on toisenlainen, Gummerus 1999.
Tapio Litmanen, Pekka Hokkanen ja Matti Kojo (toim.): Ydinjäte käsissämme, SoPhi 1999.
Foreign Affairs January/February, 2000.
The Economist: The World in 2000.
ilmasto.org, www.energia.fi, www.sll.fi

Jan Erola ja Mikko Metsämäki
Piirrokset Sami Vähä-aho