Häpy selän alla

T:Teksti:

”Maailma tuntuu tyhjältä. Maailma ei tunnu miltään. Mikään ei tunnu miltään.” Näin ajattelee, sen minkä naimiseltaan ehtii, Levottomat-elokuvan Ari, eksistentialistinen ambulanssilääkäri.
    ”Levottomat on 2000-luvun Käpy selän alla”, mainostaa tuottaja Markus Selin kaikessa vaatimattomuudessaan. Mutta mitä mainoslause tarkkaan ottaen tarkoittaa? Yhteiskunnallisesti kantaaottavia nuoria, jotka etsivät paremman maailman pitkospuita? Tarkkaa ajankuvausta, joka koskettaa tämän päivän nuorten tuntoja?
    Ei, vaan seksiä, seksiä ja seksiä. Levottomissa yhdyntäkohtausten välit on tilkitty opiskelijahuumorilla, pseudoeksistentialistisilla pohdinnoilla ja viinanjuonnilla.
    Turkulainen ambulanssilääkäri Ari (Mikko Nousiainen) on tunteeton viiksiveikko, joka nauttii täysin siemauksin lihan iloista. Kun muistaa näytellä baarissa välinpitämätöntä, naiset kiinnostuvat. Ari onkin sen sortin häntäheikki, että naiset ovat nelinkontin noin 15 minuutissa.
    Ari sieppaa rannalta kirjallisuutta opiskelevan Tiinan (Laura Malmivaara), joka ihastuu Ariin. Laura esittelee Arin ystävilleen Ilonalle (Matleena Kuusniemi) ja Hanna-Riikalle (Irina Björklund) sekä heidän poikaystävilleen (Petteri Summanen ja Valtteri Roiha).
    Konflikteja ja villejä kuvioita ei voi välttää.

Nuoret ovat ajopuita

Levottomien henkilöhahmot ovat kovin pahvisia, vaikka näyttelijät tekevätkin parhaansa.
     Varsinkin Samuli Edelmannin sivuosa ryyppyputkiin taipuvaisena perusjätkänä on hervoton. Karisma on kasvanut muotojen myötä.
    Levottomien ohjaaja Aku Louhimies on aikaisemmin ohjannut tv:lle komediasarjaa Isän-maan toivot. Levottomissa ohjaus on perinteistä, mutta notkeaa. Tämän päivän ajankuvaksi elokuvassa on kuitenkin melko vähän aineksia. Sen arvoissa ja maailmankuvassa on pikemminkin jotain 1980-lukulaista. Näin paljon vapaata seksiä ei ole suomalaisessa elokuvassa nähty sitten Lauri Törhösen Riisumisen tai Insidersin.
    Meille on kerrottu tutkimusten ja kyselyjen, haastattelujen ja analyysien kautta, että tämän päivän nuoriso on konservatiivista.Kakskyt ja risat -sukupolvi on kuitenkin yllättävän konservatiivista niin arvoiltaan kuin seksuaalikäyttäytymiseltään – City-lehden uskotteluista huolimatta.
    Levottomat ei onnistu vakuuttamaan, että pinnan alla porisee. Ainakaan niin kiivaasti kuin Louhimiehen ja käsikirjoittaja Aleksi Bardyn Turussa. On vaikeaa uskoa, että Levottomia katsottaisiin 20 vuoden päästä vuosituhannen vaihteen mentaliteetin ilmentymänä. Monet haluavat kuitenkin varmasti katsoa nyt ja tulevaisuudessa perinteisen yksilön vieraantumiskuvauksen, jota on höystetty seksikohtauksilla.
    Vieraantuminenhan on ollut suomalaisten nuorisoelokuvien punainen lanka aina Kuritto-masta sukupolvesta Levottomiin. Nuoriso heittelehtii ajopuina ihmissuhteista toiseen ja etsii itseään.Levottomissa nuoriso pysyttelee tavan vuoksi ihmissuhteissaan, mutta haikailee todellisuudessa karvaisten arien syliin. Kestävät ihmissuhteet ovatkin harhanäkyjä vain, eikä mikään maailmassa tunnu miltään.

Levottomat elokuvateattereissa.

Ville Hänninen
Kuva Solar Films Inc. Oy