21. tammikuuta 2000
Teksti:

Ville Vilénin työhön kuuluu myöntää levy-yhtiöille varttitunnin mittaisia audiensseja. Firmat saapuvat joka viikko lakki kourassa esittelemään Radiomafian musiikkipäällikölle uutuuksiaan ja yrittävät puffata kappaleitaan kanavan soittolistalle.
    Viikottain vaihtuvan soittolistan valmistelee muutamasta toimittajasta koostuva raati. Viime kädessä lista sisällöstä päättää Vilén, joka hakee hyväksynnän ohjelmajohtaja Jukka Haarmalta.
    ”Levy-yhtiöt tietävät meidän toimintatapamme, me tiedämme heidän. Väitän, että tämä toiminta on aika terveellä pohjalla”, Haarma sanoo.
    Radiomafian päiväohjelmissaan käyttämiä soittolistoja on kritisoitu paljon, mutta yksi syy niiden olemassaoloon on levy-yhtiöiden manipuloinnin välttäminen. Kun soitettavasta musiikista päätetään keskitetysti, yksittäisten toimittajien lobbaamisesta ei ole hyötyä.
    Rockradioveteraani Jukka Haarmasta onkin tullut suuri soittolistojen ymmärtäjä: ”Miksi sarjafilmejä kritisoidaan televisiossa? Sehän on sama asia. Silloin kritisoidaan populaarikulttuuria. Ajatellaan, että toisto on jotain vähempiarvoista kuin uniikki taideteos.”
    ”Usein sanotaan myös, että nuoriso voi kuunnella paikallisradioista pop-musiikkia, eihän meidän tarvitsisi sitä soittaa. Mutta tilannehan ei ole niin. Mä asun Mikkelissä, jossa ei kuulu Kiss FM eikä Energy eikä tule kuulumaan pitkään aikaan. Monin paikoin me ollaan ainoa asema, joka tarjoaa poppia, kun monet paikallisradiotkin on täysin aikuisille suunnattu”, VilÚn sanoo.
    Hän pelkääkin, että paikallisradiot keskittyvät entistä enemmän samoihin käsiin ja kehittävät yhteisen aikuisille suunnatun hittiformaatin.
     ”Ne taatusti ei oo kovin jännittäviä. Kaikki kilpailu on kasaantunut siihen 35-vuotiaaseen kauniiseen kaupunkilaisnaiseen, jonka suosiota tavoitellaan. Mä näen sen hirveän yksisilmäisenä ja pelottavana, että näin on päässyt tapahtumaan.”
    Mafiamiehet korostavat kanavansa pyrkimystä kotimaisen musiikin suosimiseen ja uusien nimien esiin nostamiseen. Siksi kanava kiinnostaa levy-yhtiöitä. Sillä on valta tehdä tuntemattomankin artistin biisistä hitti.

Mikko Metsämäki
Kuva: Eeva Vierros