Ylikierroksilla Eurooppaan

T:Teksti:

Kaikki Viron parlamenttipuolueet kannattavat EU-jäsenyyttä. Lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan kiireen vilkkaa unionin säädösten kanssa. Nato-jäsenyyttäkin pidetään Virossa itsestään selvänä. Maan eliitti on yhtä mieltä länsivirtauksesta, mutta kansa on hämillään.
    Virolaiset ovat kolme viime vuotta eläneet markkina- ja eurohuumassa. Maa neuvottelee EU-jäsenyydestä ja yhteiskuntaa uudistetaan eurokuntoon. Siirtymätalous on synnyttänyt kerjäläisiä ja miljonäärejä. Tallinnaan ja Tarttoon on rahan voimalla noussut uljaita bisnespalatseja.
    Entisen neuvostotasavallan länsimaalaistuminen näkyy muutenkin katukuvassa: nuoret ja menestyneet viestivät uudesta vauraudestaan kaikissa käänteissä. Vartalo verhotaan merkkivaatteisiin, ranteessa kiiltelee kallis kello. Kiireisen elämän paineet huuhdellaan pois tuontialkoholilla ja matkat kaukomaille Rion karnevaaleille tai Kaukoitään kuuluvat asiaan.
    Meno oli vielä hulppeampaa ennen viime syksyistä Venäjän talouskriisiä ja sitä seurannutta Tallinnan pörssiromahdusta. Pörssiosakkeita osti jokainen itsensä menestyjiin laskeva ­ yleensä velaksi. Autojen leasing-kauppa lisääntyi kuukausi kuukaudelta. Autotuonti muodostikin 1997 kymmeneksen koko Viron tuonnista. Tallinnan kaduilla on enemmän uusia loistoautoja kuin Helsingissä, vaikka maan elintaso on 60-luvun alun Suomen tasolla.
    Euroinnostus on levinnyt jopa kielenkäyttöön. Virolaiset puhuvat eurolaadusta viitatessaan hyvin tehtyyn rakennus- tai korjaustyöhön. Euro-värk (euro-juttu) on muodostunut myönteiseksi vastakohdaksi vene-värkille (venäläinen juttu).
    Väestön valtaosalle kapitalismin arki on harmaampi. Palkat ja eläkkeet riittävät vaivoin elämiseen. Harva haluaa tosissaan paluuta neuvostoaikoihin, mutta kultautuvissa muistoissa reaalisosialismikin tuntuu melkein ihmiskasvoiselta.

Keskustelu kateissa

Mielipidetutkimukset kertovat, etteivät arkielämänsä kiireissä rimpuilevat virolaiset ole ehtineet pohtia EU-jäsenyyttä: vain noin kolmasosa virolaisista kannattaa sitä, ja vastaan äänestäisi runsas kymmenes. Suurin osa on asiasta kuutamolla.
    Saar Poll -tutkimuslaitos mittasi vuoden 1995 marraskuussa EU-kannatukseksi 44 prosenttia, vuotta myöhemmin 35 ja viime talvena tulos oli 27 prosenttia. Vastustajien määrä ei kuitenkaan ole noussut, vaan heilahdus on tapahtunut pääasiassa ”ei osaa sanoa” -vastaajien suuntaan.
    Jos ja kun poliittisen johdon ja virkakoneiston suunnitelmat toteutuvat, Viro liukuu Euroopan unioniin kitkattomasti. Sisäpoliittisesti unionin kannattajien asema on vahva. Viime maaliskuun parlamenttivaaleissa 97,5 prosenttia äänistä annettiin EU:iin myönteisesti suhtautuville puolueille. Parlamentissa ei olekaan tällä hetkellä yhtään EU-vastustajaa. EU-jäsenyys ei ollut edes esillä vaaliteemana, vaikka asia kuuluu riigikogun meneillään olevan nelivuotiskauden tärkeimpiin teemoihin.

Viron lehdistökin
on myötäillyt hallituksen EU-linjaa. Kriittisiä äänenpainoja on ollut esillä harvoin jo lähes kolme vuotta kestäneiden jäsenyysneuvottelujen aikana.
    ”Mielestämme lehdistö keskittyy silti epämiellyttäviin asioihin”, pääministerin alaisuudessa toimivan eurointegraatiotoimiston johtaja Henrik Hololei toteaa. Hän tosin myöntää, että rakentavaa kritiikkiä saisi olla enemmän. ”Sen sijaan tuodaan esille esimerkiksi hypoteettisia olettamia, että Venäjästäkin tulee joskus EU:n jäsen. Emotionaaliset puheet eivät innosta jäsenyyden puolustajia etsimään vakavampia perusteluja.” Vastustajien esille tuomia ongelmia voitaisiin käyttää esimerkiksi hyväksi Viron EU-neuvottelussa. Hololein mukaan kansalaisten tiedonpuute on suurin ongelma. EU-jäsenyyttä voimakkaasti ajava reformipuolueen kansanedustaja Kristiina Ojuland muistuttaa, että Postimees-lehdessä eräs tunnettu toimittaja ehdotti äskettäin Viron liittymistä EU:n sijasta Yhdysvaltoihin. ”Suurimmassa viikkolehdessä, Eesti Expressissä puolestaan arvostettu kolumnisti ehdotti, että Viron tulisi olla jäsenyyden sijasta olla siltana Aasiaan, sillä tulevaisuus on idässä”, Ojuland jatkaa kritiikkitodisteluaan.

Kansa päättää

”Olen varma, että jos EU-jäsenyys päätetään lopuksi kansanäänestyksessä, asiasta ei tule ongelmaa”, Henrik Hololei laskee.
    Kansanäänestys EU-jäsenyydestä ei hänen mukaansa ole pakollinen.
    ”Mutta kaikki poliitikot ovat sanoneet, että kansanäänestys tulee. Oma mielipiteeni on, että pitäisi järjestää kansalaiskysely eli ei-sitova kansanäänestys kuten Suomessa tehtiin”, hän pohtii.
    Viron eurointegraatiota on Tallinnassa ollut toukokuusta lähtien edistämässä myös suomalainen Tuomo Haavisto. Kahden vuoden pestillä oleva Haavisto teki aiemmin EU-kampanjaa Suomessa työnantajien leivissä.
    Luvassa on tiedotuspisteitä jokaiseen 15 maakuntaan ja suurimmat päivälehdet, Päeväleht ja Postimeeh, julkaisevat muutaman EU-liitteen ensi keväänä. ”Lehdillä on vapaat kädet juttupakettien toteuttamiseen, mutta rahoitus tulee Euroopan komissiolta”, Hololei kertoo.

EU:n kannattajilla on takanaan parlamenttipuolueiden lisäksi talouseliitti, joka lobbaa aktiivisesti jäsenyyden puolesta. Suomessa ja Ruotsissa EU-kriitikot saivat valtiolta rahaa tiedotukseensa. Kansanedustaja Ojuland pitää ajatuksen soveltamista Viroon päättömänä.
    ”Miksi valtio rahoittaisi itseään vastaan tehtävää toimintaa?”
    Ojuland tituleeraa itseään EU-kriittiseksi, mutta puheet todistavat muuta. EU-asioihin hyvin perehtynyt entinen diplomaatti kuvailee jäsenyyden etuja, haittoja ei juuri löydy.
    EU-kriittistä kansanliikettä johtava Uno Silberg vaatii, että yhden kansanäänestyksen sijaan, niitä pitäisi järjestää kaksi. ”Ensimmäinen koskisi oikeutta tehdä EU-jäsenyyden vaatimaa harmonisaatiota”, hän selittää.

Tyrkylle Helsingissä

Viron EU-jäsenyyden aikataulusta päätetään mahdollisesti jo Helsingin joulukuisessa huippukokouksessa. Komission puheenjohtaja Romano Prodi on esittänyt, että ensimmäiset uudet jäsenet voisivat tulla mukaan jo vuonna 2002.
    Tällä hetkellä EU käy jäsenyysneuvotteluja Viron, Puolan, Unkarin, Tshekin, Slovenian ja Kyproksen kanssa. Uusina maina neuvotteluihin ovat tarjolla Latvia, Liettua, Slovakia, Romania, Bulgaria ja Malta. Hakijamaiden edellytetään uudistavan rakenteensa ja demokratiansa EU-tasolle. Itsenäistymisensä jälkeen 1991 Viro onkin uudistanut lainsäädäntöään etenkin Saksan mallin pohjalta.
    Neuvostososialismista markkinatalouteen siirtyneen Viron lainsäädännössä on kuitenkin pahoja aukkoja. Suurin tilkitsemätön kohta on liike-elämälle elintärkeä sopimusoikeus. Sekin on parlamentin käsittelyssä.
    Myös rikoslainsäädäntöä uudistetaan kiireesti. ”Jokaisen uuden lain yhteydessä on vertailuselvitys EU-lainsäädäntöön”, Hololei kertoo. Juristi Ojulandin mukaan ongelmana onkin se, että valtaosa juristeista on opiskellut neuvostoaikana. Heidän uudelleenkoulutuksensa on valtava urakka.

Suomi on korostanut Viron erityisasemaa muihin EU-jäsenyyttä hakeneisiin Baltian maihin nähden. Viimeisimmän EU:n laatiman jäsenehdokkaiden kuntopuntarin mukaan muut Baltian maat ovat ottaneet Viroa kiinni ja jopa kirineet sen rinnalle ensimmäiseen ryhmään. Virokin sai raportissa pääosin ruusuja, risut rapsahtivat pääosin lainsäädännön liian hitaasta uudistusvauhdista. Tahti on kuitenkin nopeutunut vuodesta 1997, jolloin presidentti Lennart Meren piti Postimees-lehden mukaan ”painaa katseensa maahan” selittäessään komissaari Hans van der Broekille heikosti liikkeelle lähtenyttä harmonisointia.
    Viro näyttääkin haluavan esiintyä EU-valmennuskurssin mallioppilaana. Integraatiotoimiston Henrik Hololein mukaan ”virkamiesten on ponnisteltava paljon, jotta hyvä paikkamme ehdokasvaltioiden joukossa säilyisi”.

Yhtenä EU-jäsenyyden hidasteena on edelleen venäläiskysymys, jossa virolaiset kokevat maan oloja ymmärtämättömien ulkomaalaisten jakavan liian innokkaasti neuvoja.
    Euroedustaja Jörn Donner (sd) teki vuonna 1997 EU-parlamentille Viron EU-kunnosta kriittisen raportin, jossa hän arvioi maan vähemmistöongelman erittäin vakavaksi. Jo tämä herätti suurta närkästystä Virossa. Donner nosti esille myös maan köyhyyden, puolustusvoimien ”piskuisuuden” ja totesi, ettei Virosta voisi tulla EU-jäsentä ennen kuin se poistaa kuolemanrangaistuksen lainsäädännöstään. Viron parlamentti päättikin pian asiasta. Yhteenvetonaan Donner esitti, ettei Viro ollutkaan edellä Latviaa ja Liettuaa.
    Donnerin raportti sai virolaisten sapen kiehumaan. Röyhkeä suomalainen teki kuitenkin integraatioasioista vastaavan Hololein mukaan palveluksen herättämällä virolaiset uudistamaan maataan eurokuntoon.

Henrik Hololei,
Henrik Hololei, ”üdini euromees”, euromies luihin ja ytimiin.

Ympäristöasioista joustoa?


Suomen EU-neuvotteluissa
kovin kädenvääntö käytiin maataloustuotannon turvaamisesta. Hololein mukaan Viro asettaa ympäristöasiat listansa kärkipäähän. Ongelmana ovat teollisuuden, erityisesti palavan kiven tuotannon päästörajoitukset, joiden soveltamiseen Viro haluaa lisäaikaa.
    Myös jätteet ja vesi ovat listalla. ”Juoma-, jäte- ja pohjaveden käsittelyyn tarvitaan mittavia investointeja. Yksikään maa ei pystyisi saamaan niitä tarvittavaan kuntoon parissa kolmessa vuodessa”, Hololei arvioi.
    Hän muistuttaa, että Itä-Saksan EU-kuntoon saamiseen on mennyt kahdeksan vuotta ja sinne on pumpattu satoja miljardeja Länsi-Saksan ja EU:n rakennerahastojen varoja.

Viro on myös huolestunut EU:n jäsenmaiden veropolitiikan yhtenäistämisestä. Hololein mukaan Viro haluaisi poikkeusehtoja muun muassa arvonlisäveron soveltamista, esimerkiksi polttoöljyn ja bensiinin kohdalla.
    ”Jos nostamme bensiiniveroa liian paljon, se vaarantaa koko Viron talouden. Inflaatiopaineiden takia on edettävä tietyssä rytmissä.” Suomessa EU-jäsenyyttä markkinoitiin halventuvalla ruoalla ja turvallisuudella Venäjää vastaan.
    Itänaapurin pelko puree myös Virossa, joten maata on ajettu kovaa vauhtia Natoon. Tie sen jäseneksi on pitkä, joten EU kelpaa ensihätään. Sen sijaan ruoan hinta tulee nousemaan Virossa joka tapauksessa. ”Hinnat vain tasaantuvat maailmanmarkkinoiden kanssa”, Hololei laskee. Maataloustuotteet kallistuvat, koska Viro tulee asettamaan niille tulleja. ”Tänne tuodaan tuotteita, jotka ovat saaneet kotimaassaan runsaat vientituet. Siksi uusseelantilainen voi saattaa olla puolet halvempi kuin virolainen.”
    EU selvittää parhaillaan, voisiko se lopettaa vientituet hakijamaihin. Päätös kaksinkertaistaisi suomalaiskeksien ja margariinien hinnan Tallinnassa.

Investoijat, täyttäkää maa!

Viron talousvaikuttajia kiehtoo EU:ssa vakaus, jota sijoittajat arvostavat. ”Viron elintaso riippuu siitä, miten paljon tänne tulee suoria investointeja. Rakennerahastoista on mahdollisuus saada rahaa teiden ja koulujen parantamiseen sekä pienentää ympäristöpäästöjä. Mekin haluamme juoda puhdasta vettä ja hengittää puhdasta ilmaa”, Hololei julistaa.
    Viron suurimman talouslehden Aripäevin kolumnisti Mati Feldmann kertoo, että liike-elämä suhtautuu varauksettoman positiivisesti ulkomaisiin sijoituksiin. ”Lähes kukaan ei kyseenalaista sitä, että kaikki virolaiset firmat ostettaisiin pois. Kunhan vain tulee investointeja”, Feldmann sanoo ja tunnustaa kuuluvansa samaan joukkoon.

Viro tulee alhaisen elintasonsa vuoksi olemaan mahdollisen jäsenyytensä myötä pitkään nettosaaja EU:lta. ”Toisaalta Irlanti on ollut 26 vuotta EU-nettosaajana, vaikka maan bruttokansantuote henkeä kohden on isompi kuin Suomessa tai Britanniassa”, Hololei muistuttaa.
    Virolaiset laskevat saavansa EU-tukea noin neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun siitä vähentää jäsenmaksun, jäljelle tukirahaa jäänee 2,5 prosenttia. Nykyisen BKT:n mukaan se merkitsisi noin 720 miljoonaa markkaa. ”Mutta nämä asiat ratkeavat vasta neuvottelupöydässä”, Hololei toteaa.
    Ojuland kertoo, että Viro saa EU-tukea jo ensi vuonna. ”Saamme 2 miljardia kruunua (noin 700 mmk) eurorahaa harmonisaatiota varten. Varat menevät infrastruktuurin rakentamiseen, maatalouteen ja teollisuuteen.”

Halpaduunarien hyökyaalto

Virosta on kovaa vauhtia kasvamassa kilpailija Suomen taloudelle. Esimerkiksi Tallinnan satamasta kulkee jo nyt transit-liikennettä Venäjälle yhtä paljon kuin Helsingistä. Suomen liike-elämälle Viron EU-jäsenyys merkitsisi kuitenkin vaurastuvien vientimarkkinoiden avautumista ja edullisen työvoiman saantia.
    Toisaalta laaja maahanmuutto pohjoiseen saattaisi vaikeuttaa Suomessa työnsaantia matalasti koulutetuilla aloilla. SAK tutkitutti vuosi sitten keväällä Suomen Gallupilla virolaisten halukkuutta tulla työskentelemään Suomeen, mikäli Virosta tulisi EU-maa. Tutkimuksen mukaan 1,5 miljoonasta virolaisesta noin 77 000 olisi erittäin halukkaita muuttamaan työn perässä. Viron venäläisistä noin joka toinen halajaa Suomeen ja vironkielisistä 17 prosenttia.
    EU-integraatiotoimiston päällikkö Hololei ei usko, että suomalaisten tarvitsee olla huolissaan. ”Suomeen muuttavalta virolaiselta kestää aika pitkään ennen kuin pystyy toimimaan työmarkkinoilla kuten suomalainen”, hän muistuttaa kieli- ja kulttuurimuurista.
    Venäjänkielisille muuri on vielä korkeampi. Mopinpyöritykseen ja kal-jatuoppien täyttämiseen ei kylläkään paljon kielitaitoa vaadita. Ojulandin mukaan virolaisten suurin EU-pelko ei ole itsenäisyyden menettäminen, vaan ihmisten vapaa liikkuminen ­ muukalaispelko.
    Epäilevästi ulkomaalaisiin ovat suhtautuneet niin Tarton yliopiston opiskelijat kuin pienten kylien maanviljelijät. Erityisesti pelätään kolmannen maailman maiden ihmisiä, vaikka Elinkeinoelämän valtuuskunnan Viro ja EU -tutkimuksen mukaan suomalaisetkin aiheuttavat pelkoja. Kuusi kymmenestä virolaisesta arvioi mahdollisen EU-jäsenyyden lisäävän suomalaisten mahdollisuuksia tulla töihin Viroon.
    ”On vaikea uskoa, että pelkästään kielimuurin takia Saksan turk-kilaiset tai portugalilaiset tulisivat Viroon joukoittain”, Ojuland arvelee. Sen sijaan hän on varma, että pari tuhatta koulutettua virolaista tulee siirtymään lihapatojen äärelle Brysseliin ja muualle Eurooppaan. Hololeikaan ei usko, että kylmä ilmasto, Viron elintaso tai sosiaalietuudet houkuttelisivat ei-toivottuja maahanmuuttajia.

Entä jos ovi ei aukea

Virossa on jäänteenä neuvostoajasta noin puolen miljoonan venäläisen vähemmistö, josta suuri osa ei puhu juuri lainkaan viroa. Maan itsenäistyttyä uudelleen heistä suuri osa jäi vaille kansalaisuutta, sillä uusi laki vaati kohtuullista viron kielen taitoa. Monet ”ei-virolaiset” eli vanhat neuvostokansalaiset eivät ole enää minkään maan kansalaisia. Viron täytyy jatkaa ei-virolaisten integroimista, EU:n komissio ilmoitti viimeisimmässä raportissaan.
    Virolaiset mieluummin vaikenevat asiasta.
    ”Tämä ei ole koskaan ollut Virolle sisäinen ongelma”, Hololei vakuuttaa. ”Integroiminen on tapahtunut hiljaisesti ja kestänee vielä 15­20 vuotta.”
    Myös rajaturvallisuus on tärkeä EU-kysymys. Suomi ollut auttamassa Viron rajavartioston kehittämisessä. ”Viron itäraja on nykyään tehokkaammin valvottu kuin monen EU-maan ulkoraja”, Hololei kehaisee.
    Sen sijaan eteläraja pitäisi rakentaa lähes kokonaan, mikäli Latvia ei pääsisikään samaan aikaan EU-jäseneksi. Hololei myöntää, että Viron tullia ja tuontielintarvikkeiden turvallisuuden tarkistamista pitää vielä kehittää. Myös rehoittava piraattiteollisuus on pantava kuriin.

Entä mitä tapahtuisi, jos Viro ei saisikaan jäsenyyttä ensimmäisten joukossa?
    ”Silloin Viro eläisi muiden tekemien päätösten armoilla pääsemättä itse vaikuttamaan niihin”, Hololei toteaa. ”Integraatiotyö ei menisi silti hukkaan, sillä noin 70 prosenttia kaupastamme on EU:n kanssa ja yhtenäisestä lainsäädännöstä on hyötyä. Sitten vain yritettäisiin uudelleen jäsenyyttä.”
    Kansanedustaja Kristiina Ojuland näkee ei-vaihtoehdon paljon synkemmin: ”Emme ole edes analysoineet, mitä tapahtuu jos esimerkiksi kansanäänestyksessä tulee kielteinen vastaus EU:lle. Teemme silloin joko radikaalin liberaaleja ratkaisuja taloudessa, jolla houkuteltaisiin investointeja tai vajoaisimme entisten IVY-maiden tasolle. Meistä tulisi kolmannen maailman valtio.”

Jan Erola ja Jouko Kokkonen

Piirros JP Valkeapää
Kuva Jan Erola