01. lokakuuta 1999
Teksti:

Nuorten teatterintekijöiden yhteenliittymä Riskiryhmä on tehnyt kiinnostavan näytelmän Hurme kolmesta arjen antisankarista.
    ”Riskiryhmä ei ole mikään varsinaisesti uusi ryhmä, halusimme vain tehdä pienen jutun pienellä ryhmällä rauhassa ihan omillamme”, Minna Mirha kertoo.
    Mirha on ohjannut Hurmeen ja siinä näyttelevät Mikko Lehtonen, Pihla Penttinen ja Hanna Hirvonen. Näytelmä on syntynyt improvisaatioiden perusteella, ja ryhmä on tehnyt hyvää työtä, vaikka ottaakin riskin: harva tulee tuntemattomaan tilaan tuntemattoman ryhmän outoon esitykseen.

Jänniä tyyppejä

Paitsi näytelmä myös näytelmän tekijät ovat anarkistisia ja vähäeleisiä. Riskiryhmästä itsestään saisi hyvät henkilöt näytelmään vaikka vaihtoehtoteatterin tekemisestä: Minna, 31, on keskeyttänyt suomen ja kirjallisuuden yliopisto-opiskelut Oulussa ja muuttanut pääkaupunkiin uudenvuodenaattona 1994. Hän elää työttömyysavustuksella, on satunnaisissa työllistämistöissä ja kirjoittaa näytelmiä Kellariteatterille.
    Mikko, 30, on kotoisin Kauhajoelta. Hän on ollut kuusi kesää töissä Kauhajoen Osuusmeijerissä ja tekee nyt pätkätöitä muovitehtaassa, postissa ja lehtienjakajana. Takana on kansainvälisen toiminnan ja kehitysyhteistyön opisto-opintoja ja vierailuja teatteriproduktioissa. Hän on teatterin puoliammattilainen ja ristiriitaisia ajatuksia herättävässä välimaastossa: näyttelijänä hän ei ole enää ihan aloittelija, mutta virallista asemaa ei ole. Mikko on ollut mukana monissa Ylioppilasteatterin produktioissa, Espoon teatterissa ja Aurinkoteatterin Kiasmaan tekemässä Seksuaalissa. Parhaillaan työn alla olevassa Aurinkoteatterin näytelmässä Mikko esittää sekakäyttäjä Timoa, mihin ainakin nälkiintyneen laiha ulkomuoto hyvin sopii.
    Pihla, 21, on tuttu nuortenleffasta Sairaan kaunis maailma. Hän on myyjänä nuortenvaatekaupassa, kunnianhimoinen ja kovasti yrittämässä Teatterikorkeakouluun, vaikka kymmenen kertaa. Kolmas nuori nainen, Hanna, 22, opiskelee teatteri-ilmaisun opettajaksi ja on aktiivinen harrastajateatterilainen.
    Porukka tuntee toisensa helsinkiläisestä Kellariteatterista.

Kädestä suuhun

Isompien vaihtoehtoteattereiden pienenä vaihtoehtona Riskiryhmässä on erinomaista se, ettei se yritä olla ihmeellisempi kuin on. Hurmeeseen ryhmä sai pienen produktioavustuksen kaupungilta, mutta kaikki tehdään itse, eikä avustuksesta ja lipputuloista jää tilavuokran jälkeen voittoa.
    Ryhmä ilmiselvästi luottaa siihen, mitä tekee.
    ”Tässä ei ole mitään kovin dramaattista, emme tee mitään performanssia tai ole rohkeita, riisu vaatteita tai käytä moottorisahaa. Vaatii sekin uskaltamista mennä pieneen paikkaan ja olla tuntematon, olla sellainen kun on, jotenkin avuton ja kömpelö. Mainostaa tietenkin pitää, kyllä me katsojia toivomme”, Minna Mirha sanoo.
    Näyttelijöiden kaverit tulivat Hurmeen ensi-iltaan, seuraavassa näytöksessä katsojia oli kolme.
    ”Silloin tuli tunne, ettei tämä ole mikään näytelmä vaan naturaa, todellisuutta. Olen se onneton Okko, jota esitän”, Mikko Lehtonen sanoo.
    Kolmannen esityksen näki kahdeksan katsojaa, yksi ryhmän tutuista jo toisen kerran. Riskiryhmäläiset ovat kunniahimoisia, mutta realisteja. Heillä ei tällä hetkellä ole mitään mahdollisuuksia elättää itseään teatterilla, vaikka kaiken ajan siihen haluaisivat käyttääkin.
    ”Hyvin vaikea tästäkin näytelmästä on päätellä, onko se hyvä vai huono, nämä meidän luomat jutut eivät ole myyviä, mutta niissä on toisenlainen hyvyys ja merkittävyys”, Minna Mirha sanoo.
    Hurme syntyi yhteistyössä improvisoiden.
    ”Harjoitusvaiheessa oli välillä vaikeaa mennä mukaan, sillä Mikon ja Hannan hahmoilla oli niin vahva yhteinen juttu. Omat suhteet muihin vaikuttivat, ja omalle tekemiselleen tulee helposti sokeaksi”, Pihla Penttinen pohtii.
    Ryhmä keskusteli raameista ja lähtökohdista, ja paljon rakkaudesta. ”Tämä on kolmen hahmon rakkaus- ja riippuvuustarina, ehkä enemmän painottuu riippuvuudelle. Mietimme, mikä loppujen lopuksi on rakkautta, ja miten paljon siinä on vaan ottamista ja ripustautumista”, Minna Mirha sanoo.
    ”Hahmot voisivat olla keitä tahansa. Ne ovat kukin omalla tavallaan traagisia, mutta ne yrittävät ja yrittävät porskuttaa elämässään eteenpäin. Jotenkin toivoisi, että katsojat miettisivät, miksi niillä ei oikein ole kontaktia muihin kuin toisiinsa.”

Huikea mediapaja

Hurme kertoo tavallisen syrjäytyneistä tyypeistä. Okko Lotvonen (Mikko Lehtonen) ja Pirkitta Mälkki (Pihla Penttinen) ovat on-off-pariskunta, jota kuitenkin pitää kimpassa muukin kuin yhteinen marsu. Okko on vahtimestari Mediapajassa, ja pajaan työllistetään myös kempeleläinen askartelija, työtön Miirimaija Kekki (Hanna Hirvonen). Etenkin mediapajan esittelyssä on jotain aivan huikean absurdia.
Heikoiten toimii Pihla Penttisen Pirkitan rooli. Liikaa Alibeja lukenut Pirkitta Mälkki saapastelee napa paljaana ja itsevarmimman oloisena, mutta turhan suurieleisesti. Kyse ei ole huonoudesta, vaan erilaisuudesta ja ehkä pienestä kokemattomuudesta. Pirkitta on turhan nätti, turhan tyrkky, vaikka onkin Okolle tyrkyllä. Käsipuhelimet, kämmenellä ja sormilla tehdyt kännykät, eivät toimi: näytelmän tyylilajiin sopisi paremmin, että henkilöt puhuisivat suoraan toisilleen.
    Näytelmän lopussa Pihla Penttisen hahmosta kyllä pitää yhtä paljon kuin Okkiksesta ja Miirimaijastakin, varsinkin Pirkitan hysteerinen yninä tekee terää.

Tuomio: kutkuttava, ansaitsee katsojia.

Riskiryhmän Hurme Uudessa Teatterissa, Eerikinkatu 31. Esitykset 1., 3., 6., 7., 9., 10., 11., 13., 14. ja 15.10. arkisin ja lauantaisin kello 20, sunnuntaisin kello 19. Liput 40/20 mk.

Anna-Liina Kauhanen
Kuva: Tiina Karjalainen