17. syyskuuta 1999
Teksti:

Helsingin yliopistossa harkitaan ulkomaalaisten tiedekuntaa, kerrottiin Helsingin Sanomien pikku-uutisessa 3. syyskuuta. Juttu viittasi äskettäin julkistettuun Helsingin yliopiston hallinnon arviointiin, jossa pohditaan mahdollisuutta kerätä vieraskielinen opetus saman katon alle.
    Uutinen hätkähdytti monia. Ollaanko ulkomaalaisille opiskelijoille perustamassa omaa tiedekuntaa?
    Hesarin uutinen on kuitenkin ankka ­ ainakin osittain. Mitään ulkomaalaisten tiedekuntaa ei arvioinnissa varsinaisesti ehdoteta, kuten HS:n uutisessa väitettiin, mutta Helsingin yliopiston hajallaan olevaa vieraskielistä opetusta on tarkoitus tiivistää lähivuosina.
    Arvioinnissa Helsingin yliopiston palveluita verrattiin Amsterdamin, Oulun ja Tukholman yliopistojen vastaaviin. Raportissa on esitelty Amsterdamin yliopistossa vajaan vuoden ajan toiminut International School, jonka alle yliopiston englanninkielinen opetus on keskitetty.
    Arvioinnissa pohditaan vieraskielisen opetuksen keskittämisestä saatavia etuja ja haittoja, mikäli mallia sovellettaisiin Helsingin yliopistoon.
    ”Kyseessä on uusi idea, heitto, joka tuli esille arvioinnissa”, selvittää hallintojohtaja Sinikka Mertano Helsingin yliopistosta.
    Mertanon mukaan englanninkielisen opetuksen keskittämisessä voisi olla järkeä, vaikkei varsinaista tiedekuntaa oltaisikaan harkitsemassa. ”Kyseeseen voisi tulla vaikka vieraskielisen opetuksen yksikkö.”

Englanninkielinen opetus hajallaan

Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa on noin 1 400 ulkomaalaista opiskelijaa, joista noin puolet on vaihto-opiskelijoita ja puolet tutkinto-opiskelijoita. Arviolta lähes kaikki kärsivät samasta ongelmasta: vieraskielisen opetuksen hajanaisuudesta.
Jos Helsingissä seurattaisiin Amsterdamin mallia, vieraskielisistä opinnoista voitaisiin koota järkevämpiä kokonaisuuksia. Samalla hallintoa ja resursseja yhdistämällä rahaa säästyisi.
    ”Englanninkielinen opetustarjonta koostuu liiaksi pienistä yhden opintoviikon palasista, joita tehdään hiki päässä. Olen juuri yrittänyt selittää teologisen ulkkareille, mikä on opintojakson ja luentokurssin ero. Tällaisten asioiden käsittäminen on vaikeaa suomalaisfuksillekin”, kertoo Teppo Heiskanen, teologisen tiedekunnan kv-sihteeri.
    Heiskasen mukaan vieraskielisessä opetuksessa pitäisi pyrkiä selkeisiin isompiin kokonaisuuksiin. ”Se onnistuisi paremmin, jos laitos ei yksin joudu puurtamaan kasaan kokonaisuutta, vaan yhteistyötä tehtäisiin vähintään tiedekuntatasolla tai jopa tiedekuntarajojen yli”, Heiskanen pohtii.
    Joka tapauksessa näyttää siltä, että vieraskieliseen opetukseen tullaan lähivuosina satsaamaan Helsingin yliopistossa. Vieraskielistä opetusta ollaan nostamassa yhdeksi painopistealueeksi yliopiston strategiassa vuosille 2001­2004.

Vaarana gettoutuminen

Jos Helsingin yliopistoon perustettaisiin erillisyksikkö vieraskieliselle opetukselle, vaarana voisi olla ulkomaalaisten gettoutuminen erilleen suomalaisopiskelijoista.
Yliopiston kehittämisosaston suunnittelija Markus Laitinen tietää, miten gettoutuminen voitaisiin estää: ”Pitäisi varmistaa, että tarjottavat englanninkieliset kurssit kuuluisivat myös suomalaisten opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin.”
    Laitisen mukaan yhtä suuri vaara kuin gettoutuminen olisi vieraskielisen opetuksen irtoaminen akateemisesta taustastaan.
    ”Koko yliopisto-opetus perustuu uuteen tutkimukseen. Englanninkielisestä opetuksesta saattaisi tulla taustoiltaan kevyempää”, Laitinen maalailee. Hän epäilee myös synergiaetuja. ”En ole varma olisiko siitä hyötyä, että samassa paikassa opetettaisiin biologiaa ja kansainvälisiä suhteita.”

Jaakko Lyytinen
Piirros Anu Ignatius