17. syyskuuta 1999
Teksti:

Samaan aikaan kun opetusministeriö pähkii tapoja nopeuttaa valmistumisaikoja, valtiovarainministeriö toteuttaa asumistukileikkauksellaan valtiosihteeri Raimo Sailaksen (sd) oppeja: opiskelijan nälkävyötä tiukemmalle!
    Sailas ärähti jälleen opiskelijan toimeentulon heikentämisen puolesta Taloussanomissa 7. syykuuta. Lainapohjaisen opintotuen puolesta puhunut valtiosihteeri toitotti samassa lehdessä päivää aiemmin, että pitkään työelämässä olleille pitäisi maksaa suurempaa eläkettä. Sille pitää löytää maksaja, joten nuoret on saatava nopeammin työelämään. Kurjistamalla opiskelijoiden taloudellista tilannetta valmistumisajat lyhenevät, Sailas päättelee.
    HYY:n tuoreen toimentulotutkimuksen mukaan logiikka ei ole aivan niin yksinkertainen. Tiukentunut taloudellinen tilanne ajaa opiskelijat yhä eriarvoisempaan asemaan: toiset saavat tukea vanhemmiltaan, toiset joutuvat ottamaan lainaa ja käymään töissä. Hampurilaisten myynti tuskin nopeuttaa valmistumisaikoja.
    Koulutuksella ei ilmeisesti puolueiden korupuheista huolimatta olekaan tärkeää asemaa Suomen tulevaisuudensuunnitelmissa. Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio ihmetteli avajaispuheessaan 10. syyskuuta, miten opetusministerin postista tuli hallitusratkaisussa niin kevyt salkku, että se jaettiin alue- ja sukupuolikiintiön mukaan. Koulutuksen arvostuksesta puhuessaan hän huomautti, että ministeriöiden virkamiehistä on huomattavasti pienempi osuus väitelleitä kuin kansan riveistä nousevissa kansanedustajissa.
    Kuka sitten päättää koulutuspolitiikan tulevaisuudesta? Ainakin Sailaksen lausuman mukaan poliitikot ovat kyvyttömiä tekemään poliittisia valintoja ja jättävät siksi vaikeimmat päätökset virkamiehille. Eli kirstunvartija Sailakselle?
    ”Mahdammekohan me jättää nuoremmille kansantulosta paljon mitään”, suuriin ikäluokkiin kuuluva Sailas pohtii. Sitä me nuoretkin pohdimme.

Jan Erola
päätoimittaja

Vastapääkirjoitus: University of Nokia

Päätoimittaja Erola on lukenut Taloussanomia ja närkästynyt valtiosihteeri Raimo Sailakselle, joka meni ehdottamaan suuremman lainapohjaisuuden tuomista opintotukeen. Sailas haluaa yliopistolla liian pitkään vetelehtivät erolat nopeammin veronmaksajiksi, jotta suurille ikäluokille riittää eläkettä.
    Sailaksen ehdotus jättää asian kuitenkin inhottavasti puolitiehen. Tehdään opintotuesta saman tien kokonaan lainapohjainen ja lainoista tarveharkintaisia. Fyrkkaa lainataan vaan niille, joiden opiskelualalla on tulevaisuudennäkymiä. Samalla otetaan kunnon harppaus kohti tulevaisuuden Nokia-yliopistoa, jossa maksaja eli elinkeinoelämä päättää, millä aloilla ylipäätään suoritetaan ylempiä tutkintoja. Mitäs niillä teologeilla ja biologeilla ­ saati humanisteilla, hyi helvetti ­ tehdään Tekno-Suomessa.
    Nokia-yliopisto on täyttä totta jo lähitulevaisuudessa, mikäli ennakkotiedot korkeakoulujen kehityssuunnitelmasta (kehsu) vuosille 1999­2004 pitävät paikkansa. Kehsun mukaan alemmista Mikki Hiiri -tutkinnoista tehdään standardi ja ylemmät räätälöidään rahoittajien tarpeisiin.
    Nykyinen yliopiston reksi Raivio haluaa säilyttää paikkansa myös University of Nokiassa. Päättäjien pätevyydestä avajaispuheessa huolensa ilmaissut Raivio kuuluu niin sanottuun Erolan koulukuntaan: julistetaan otsa kiiltäen yhtä ja tehdään nurkan takana toista. Erolan, työssäkäyvän kolmekymppisen, eläytyminen Reijo Riviopiskelijan toimeentulohuoliin on yhtä uskottavaa kuin Raivion kritiikki epäpätevistä ministereistä. Samalla kun pyllistää valtioneuvoston suuntaan Raivio muistaa kumartaa oikealle herralle eli Jorma the Greatille.
    Viime keväänä Raivio osoitti jo näyttävästi kunnioitustaan Hänen Leveäharteisuudelleen. Reksin puhutteluun joutui vapaata tiedonvälitystä harjoittaneen Yliopisto-lehden päätoimittaja, jonka lehdessä kerrottiin Nokian tavasta hoitaa lehdistösuhteita ja Kekkosen perintöprinssin kapeista hartioista.

Jaakko Lyytinen
Master of Mickey Mouse Sciences