Ei rautaa rajoille
Kosovon sota on antanut uutta pontta keskustelulle EU:n sotilaspolitiikasta. Ensi vuoden lopulla Länsi-Euroopan unioni -sotilasyhteisö eli WEU aiotaan liittää Euroopan unioniin.
Suomi on vierastanut sotilasliittoutumia, mutta nyt se on tiukan paikan edessä, sillä se haluaisi olla liittoutumattomana mukana EU:n puolustuksessa. Äskettäin tuli ilmi, että Suomi ja Ranska valmistelevat parhaillaan yhdessä sisältöä EU:n puolustukselle.
Suomalaiset EU-virkamiehet ovat korostaneet, että EU-maat tarkoittavat yhteisellä puolustuksella lähinnä kriisinhallintaa ja humanitaarista apua eivätkä sotilasliittoa.
”WEU:n liittymisestä EU:iin ei ole päätetty, eikä sitä pidäkään tehdä”, Euroopan opiskelijaliittojen kattojärjestön ESIB:n puheenjohtaja Antti Pentikäinen, 26, sanoo. Hänen kantansa on selvä: Suomelle on tärkeää pysyä liittoutumattomana sillanrakentajana.
”On täysin mahdollista, että Euroopassa ei ole tulevaisuudessa tarvetta tämän kaltaiselle taloudelliselle, sotilaalliselle tai poliittiselle vastakkainasettelulle. Venäjästä pitäisi tulla yhteistyökumppani. Jos Suomi lähtisi esimerkiksi Natoon, se rikkoisi mahdollisuuden yhteistyölle”, keskustan ehdokas Pentikäinen perustelee.
”Rauha, joka luodaan asevoimien pakolla, ei ole oikea rauha. Rauha on silloin, kun ihmiset sitä itse haluavat. Tämän tyyppisen rauhan lisäämisessä EU:lla on valtava mahdollisuus ja rooli. Sekä serbit että albaanit sanovat, että Eurooppa on heidän toivonsa”, juuri Kosovosta palannut Pentikäinen sanoo.
Antti Pentikäinen, miksi juuri sinua pitäisi äänestää?
”Jos tulen valituksi, lupaan olla aikaansaavin suomalainen parlamentaarikko.”
Mitä asioita haluaisit EU-parlamentissa ajaa?
”Tällä hetkellä koulutuskysymykset ovat lähellä sydäntäni, mutta Euroopan laajuinen turvallisuuspolitiikka on niin tärkeä kysymys, että siihen aion palata.”
http://www.pentikainen.net
Lisää demokratiaa
Vastustajat ovat syyttäneet EU:a demokratian puutteesta. Valta on poliitikkojen sijaan virkamiehillä. Demokraattisesti valitun parlamentin valta on vähäinen. Kansalaiset eivät saa tietoa valmisteltavista päätöksistä, eivätkä pääse vaikuttamaan niihin. Euroopan keskuspankki ei ole poliittisessa vastuussa. Komissio suosii kavereitaan…
”Eteläisille unionimaille, kuten Espanjalle ja Italialle, EU:n hallinto on demokraattisempi kuin heidän oman lähihistoriansa hallinto, pohjoismaille EU-demokratia on takapakkia”, tuottaja-toimittaja Sami Aaltonen 27, sanoo.
Aaltosen mukaan jo EU:n neljä vapautta, pääomien, tavaroiden, työvoiman ja palveluiden liikkuvuudesta muuttuvat euro-oloissa neljäksi pakoksi. ”Eihän tavallinen kansalainen pysty liikuttamaan mitään näistä”, Aaltonen perustelee.
Hänestä unioni on ajautunut liittovaltiokehitykseen ilman, että eurooppalaisten enemmistö olisi sitä hyväksynyt. Tätä menoa pohjoismaalainen lähidemokratia ja hyvinvointivaltio ovat uhattuna. Aaltonen vaatiikin mahdollisimman paljon valtaa kansallisille parlamenteille.
Sami Aaltonen, miksi juuri sinua pitäisi äänestää?
”Olen nuori, aktiivinen ja kansainvälisesti kokenut. En ole ryvettynyt politiikassa, mutta olen seurannut ja kommentoinut EU-politiikkaa 80-luvun lopulta lähtien.”
Mitä asioita haluaisit EU-parlamentissa ajaa?
”Kiteytettynä: pohjoismainen hyvinvointivaltio, sotilaallinen liittoutumattomuus, puhdas rauhan maailma ja monikulttuurinen keittiö. Ei liittovaltiolle, kyllä maailmalle!”
http://www.vasemmistoliitto.fi
Ympäristölle huomiota
Euroopan unionin maine ympäristöasioissa ei ole kummoinen. Otetaan esimerkiksi paljon puhuttanut Natura 2000 -hanke: EU-komissio ja jäsenmaat eivät vieläkään ole päässeet yhteisymmärrykseen edes suojeltavista alueista. EU:ta on kritisoitu myös voimaperäisen viljelyn ja karjankasvatuksen suosimisesta ja siitä, että se tukee maataloutta monikymmenkertaisesti enemmän kuin ympäristönsuojelua.
”On muistettava, että muutamasta ympäristödirektiivistä huolimatta EU on talousliitto”, huokaa sitoutumattomana vihreiden listalla ehdokkaana oleva Iida Simes, 30. ”Mutta toivoisin, että EU ottaisi huomioon myös kansainvälisiä ympäristönormeja.”
Suomen luonnonsuojeluliiton ydinjäteprojektivastaava Simes toteaa, että ympäristön kannalta jo EU:n perusperiaatteet ovat pielessä. Esimerkiksi hän ottaa liikenteen päästöt: ”EU:n vapaan liikkuvuuden periaate lisää liikennettä, joka lisää päästöjä. Liikenteen rajoittaminen taas olisi EU:n perusperiaatteita vastaan”, hän sanoo.
Ida Simes, miksi juuri sinua pitäisi äänestää? Mitä asioita haluaisit EU-parlamentissa ajaa?
”Ihmiset, jotka ovat ympäristöstä ja kehitysmaasuhteista huolissaan, äänestävät minua. Lupaan olla perillä näistä asioista ja tehdä niille jotain. Kansallisesti olen huolissani maataloudesta, vaikka olenkin helsinkiläinen. Suomessa pitää olla ruokatuotantoa.”
http://vaalit.vihrealiitto.fi/simes/
Yhteiseen rahaan
Näillä näkymin yhteinen eurovaluutta on käytössä vuoden 2002 alussa. Rahapolitiikan suuret tavoitteet ovat hintatason vakauden ylläpito, unionin yhtenäisen talouspolitiikan tukeminen sekä avoin markkinatalous ja vapaa kilpailu. Vasta käyttöönotto kertoo, mitä yhteinen valuutta oikeastaan merkitsee.
”Euro on paljolti rahatekninen asia käytännön ongelmineen”, sosiaalidemokraattien ehdokas Miapetra Kumpula, 26, miettii. ”Emusta puhuttaessa unohdetaan usein että kyseessä on Economic ja Monetary Union eli talous- ja rahaliitto eikä vain Euroopan rahaliitto”, hän muistuttaa.
Kumpulan mukaan juuri talousliitto on avainsana. Rahaliitto on toteutumassa, nyt on aika varmistaa, että sen hedelmät poimitaan talousliiton avulla. ”Jos liitto jää tähän, on luotu vain työkalut suurpääoman käyttöön.”
Kumpula painottaa, että unionin yhtenäistä talouspolitiikkaa ei vielä oikeastaan ole olemassa. ”Sitä ei voi jättää vain Euroopan keskuspankin päätettäväksi, vaan jäsenmaiden ja EU-parlamentin on päästävä mukaan vaikuttamaan talouspolitiikkaan.”
Miapetra Kumpula, miksi juuri sinua pitäisi äänestää?
”Olen ainoa vakavasti otettava nuori ehdokas.”
Mitä asioita haluaisit EU-parlamentissa ajaa?
”Tietenkin suuret taloudelliset linjat. Käytännön työssä tulen olemaan mukana nuoriso-, koulutus-, kulttuuri- ja mediavaliokunnassa. Odotan myös pääseväni mielipidevaikuttamiseen.”
http://www.miapetra.net
Viro unioniin
Euroopan unioniin halutaan lisää jäsenmaita. Suurimmat syyt uusien maiden tarpeeseen on sisämarkkinoiden laajentaminen ja EU:n kilpailukyvyn kasvattaminen lähinnä Yhdysvaltojen ja Japanin vastapainoksi.
Uusista neuvottelukumppaneista on tarkoitus päättää Helsingin huippukokouksessa joulukuussa. Ennen EU-jäsenyyttä uusien jäsenmaiden on tehtävä kotiläksyjä. Ehdokkaalla tulee olla kilpailukykyinen markkinatalous ja kyky sopeutua EU:n sisämarkkinoihin. Siellä on myös kunnioitettava demokratiaa, ihmisoikeuksia ja vähemmistöjä. Laajentuminen maksaa, ja nykyiset EU-maat marisevatkin kustannuksista.
”Laajentuminen on sijoitus Euroopan laajuiseen rauhaan”, ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokas Rurik Ahlberg, 26, sanoo. Hänestä laajentuminen on EU:n keskeisimpiä kysymyksiä. EU-hakijamaat sidotaan taloudellisesti unioniin, ja se takaa rauhan.
Seuraavan viiden vuoden aikana ei Ahlberg kuitenkaan usko uusia maita päästettävän mukaan EU:iin. ”Eikä maita voi ottaa samoilla ehdoilla kuin nykyisiä EU-maita. Se tulisi liian kalliiksi, jos alue- ja maataloustukea jaettaisiin samaan malliin ”, Ahlberg tietää.
Rurik Ahlberg, miksi juuri sinua pitäisi äänestää?
”Jos ihmisellä löytyy hyviä ideoita, hän tekee yhteiskunnalle palveluksen asettumalla ehdolle.”
Mitä asioita haluaisit EU-parlamentissa ajaa?
”Laajentumisen lisäksi EU:n pitäisi kehittyä ymmärrettävämpään suuntaan. Ihmiset eivät äänestä, koska eivät ymmärrä unionin mutkikasta rakennetta.”
http://www.abo.fi/~rahlberg/parad.htm
Rahat takaisin
Suomi maksaa EU:lle jäsenyydestä ja EU Suomelle jäsenyydestä. Mutkikkaassa asetelmassa Suomi kuuluu jo EU:n nettomaksajiin. Viime vuonna rahavirta oli Suomesta EU:n suuntaan 5,77 miljardia markkaa ja EU:n tuki Suomelle 5,459 miljardia markkaa.
Suomen suhteen rahanjakoa ohjaavaa Agenda 2000 -uudistusta on hehkutettu neuvotteluvoitoksi: Suomi ei häviä eikä voita. Tosin pidemmän päälle Suomeen palaavat markat tulevat vähenemään koko ajan.
”Agenda 2000 -uudistuksessa tukijärjestelmää on yksinkertaistettu”, kertoo kokoomuksen ehdokas Pia-Noora Kauppi, 24. Ennen tukimuotoja oli 6-7, nyt niitä on kolme. Uuden suunnitelman mukaan alue- ja rakennetukia annetaan harvaanasutuille alueille, taantuville teollisuus- ja kaupunkialueille sekä erilaisiin koulutus-, ympäristö- yms. projekteihin kohteen sijainnista riippumatta.
”Ensin maksetaan tietty summa jäsenmaksuna ja sitten saadaan se tukina takaisin”, lainsäädäntösihteeri Kauppi nauraa. ”Järkevämpää olisi hoitaa homma laskennallisesti ja maksaa erotus EU:lle.”
Miksi juuri sinua pitäisi äänestää?
”Juristina ja lakiasiainsihteerinä minulla on kokemusta lainsäädännöstä. Olen tosissani valmis työskentelemään EU:ssa ja kehittämään EU:ta. EU ei ole vain poliittisten norsujen hautausmaa vaan sinne tarvitaan nuoria, aidosti kiinnostuneita ihmisiä.”
Mitä asioita haluaisit EU-parlamentissa ajaa?
”Ensinnäkin unionin pitäisi muistaa perustamissyynsä: rauha, vauraus, vakaus ja hyvinvointi Euroopan kansalaisille. Toiseksi työttömyys on yksi suurimpia ongelmia. Joutenolo ei saa olla kannattavampaa kuin työnteko. Kolmanneksi avoimuutta on lisättävä. EU kaipaa pohjoismaista hyvää hallintokulttuuria.”
http://www.kokoomus.fi/~piitu/index2.htm
Heikki Valkama
Kuvat Anne Hämäläinen
