28. toukokuuta 1999
Teksti:

Euroopan unionia on kritisoitu avoimuuden puutteesta. Etenkin julkiseen päätöksentekoon tottuneet Pohjoismaat ovat kaivanneet avoimuutta: EU:n päätöksistä pitäisi kertoa jo valmisteluvaiheessa.
    Niin sanotussa Amsterdamin sopimuksessa päätettiin avoimuutta ja asiakirjajulkisuutta lisätä ja kuukausi sitten ulkoministeri Tarja Halonen ehdotti uuden avoimuusasetuksen valmistelua, jonka unionin muut ulkoministerit hyväksyivät.
    ”EU:iin pitäisi saada lisää avoimuutta ja ihmisläheisyyttä”, sanoo opiskelija Helena Ronkainen, 19, vasemmistoliiton EU-ehdokas. ”Varsinkin komissiossa on vallalla ranskalainen hallintomalli, jossa asioista päätetään suljetusti”, hän kritisoi.
    Ronkaisen mukaan EU-parlamentti on näyttänyt voimansa saamalla aikaan edellisen komission eron. ”Myös parlamentin oman toiminnan avoimuutta on lisättävä. Ihmisten mielestä se ei ole tarpeeksi avointa, Eurooppa-tiedotuksesta huolimatta”, Ronkainen miettii. Miten tiedotusta pitäisi muuttaa, sitä hän ei tiedä.
    Helena Ronkainen, miksi juuri sinua pitäisi äänestää?

    ”Vanhojen konkarien lisäksi pitäisi saada nuoria edustajia mukaan, erilaista väkeä.”
    Mitä asioita haluaisit EU-parlamentissa ajaa?

    ”Asioita kaikkien ihmisten eduksi, sosiaalisia arvoja. Ei talous vaan ihmiset!”
    www.koti.kainuumedia.fi/helena.ronkainen/

Maaseutu eläväksi

    EU:ssa tapellaan alituisesti maataloudesta. Milloin ranskalaisten perunanviljelijöiden edustajat kokevat tulleensa sivuutetuksi tukirahoissa, milloin kreikkalaiset oliivitarhurit ovat näreissään. Lähes puolet unionin 500 miljardin markan budjetista menee maataloustukiin.
    Toukokuun alussa EU-parlamentti hyväksyi Agenda 2000 -uudistuksen, josta jäsenmaat olivat pitkän väännön jälkeen sopineet. Sen mukaan Unioni käyttää vuosina 2000-2006 rahaa 645 miljardia euroa eli noin 3 840 miljardia markkaa lähinnä maatalous- ja aluetukiin.
    ”Tuki muodostuu siitä, että EU korvaa maanviljelijöille maataloustuotteiden alhaisen hinnan”, keskustan ehdokas, Meri Harala, 28, agrologi (AMK), kiteyttää uudistuksen.
    ”Suomessa maanviljelyksestä tulee entistä kannattamattomampaa. Toisaalta koko EU:n alueen maataloustuotanto on kannattamatonta, jos sitä verrataan Yhdysvaltoihin tai Australiaan. Jos maatalous halutaan säilyttää, sitä on tuettava”, hevostalouden opettaja Haarala perustelee tukia. Hänestä Agenda 2000 -uudistuksessa Suomi onnistui neuvottelemaan hyvät tuet maataloudelle. Mutta samalla aluetukirahoja vähennettiin eli mikä toisaalle tuli se toisaalta menetettiin. ”Suomi on joka tapauksessa nettomaksaja”, Harala muistuttaa.
    Meri Harala, miksi juuri sinua pitäisi äänestää?

    ”Olen kielitaitoinen: puhun ranskaa, englantia, hollantia, ruotsia ja saksaa. Minulla on kansainvälistä työkokemusta. Minua kannattaa äänestää, jos haluaa kaltaiseni ihmisen EU-parlamenttiin.”
    Mitä asioita haluaisit EU-parlamentissa ajaa?

    ”Europarlamentaarikkona yrittäisin saada Suomessa aikaan kansallishenkeä, jotta suomalaiset suosisivat suomalaisia tuotteita. Brysselissä pyrkisin pysymään ajan tasalla ja vaikuttamaan käsiteltäviin asioihin.”

www.surffi.net/harala/

Heikki Valkama