30. huhtikuuta 1999
Teksti:

Opiskelijoiden velvollisuuksista ja oikeuksista päätetään tarkemmin vasta virkamiesten valmistelemassa asiakirjassa. ämähän näyttää yllättävän hyvältä. Sellaisia asioita, joita pelkäsimme, ei tullut lainkaan”, iloitsee Lipposen hallituksen koulutus- ja tiedepoliittisista linjoista Veikko Valli, Suomen ylioppilaskuntien liiton varapuheenjohtaja.
    Vallin tyytyväisyyteen yhtyvät opiskelijajärjestöt ja poliittiset puolueet laajemminkin. Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmasta iloitaan etenkin siksi, että siinä puolustetaan kahta nykyisistä perusarvoista: ikuista opiskeluoikeutta ja opetuksen maksuttomuutta.
    SYL oli hermostunut etukäteen, sillä professori Arto Mustajoen johtama työryhmä ehdotti harkinnanvaraa opiskeluoikeuteen viime syk-synä jättämässään muistiossa. Sen jälkeen on odotettu, milloin Mustajoen mallia ryh-dytään siirtämään käytäntöön.
    Nyt näyttäisi, ettei ainakaan tällä vaalikaudella. ”Sanoudumme selvästi irti tästä Mustajoen työryhmän ajatuksesta, että viidessä vuodessa pitää valmistua”, toteaa Outi Ojala (vas), joka oli hallitusohjelman koulutusosuutta valmistelleessa työryhmässä.
    Hallitusohjelmaan kirjattiin kuitenkin Mustajoen hengessä, että ”kehitetään perus- ja jatkotutkinto-opiskelun edellytyksiä niin, että tutkintoihin tarvittava aika lyhenee”.
    ”Tässä on selvästi se viesti, että halutaan nopeuttaa valmistumista, mutta ei esitetä kategorisia vaatimuksia”, Ojala toteaa.
    Miten valmistumista sitten aiotaan nopeuttaa? Kokoomus ajoi neuvotteluissa opintotukijärjestelmän muut-tamista sellaiseksi, että se vauhdittaa valmistumista. Muut eivät yhtyneet.
    Hallitusohjelmassa puhutaan ”tukemisesta”: ”Opintotukea kehitetään valmistumista paremmin tukevaksi.”

Lupaus opetuksen maksuttomuudesta

”Hallitusohjelmaan on kirjoitettu hyvin paljon asioita, vaikka se voi vaikuttaa ympäripyöreältä. Jokainen sana pitää lukea tarkasti”, muistuttaa Leena Luhtanen, joka valmisteli sosiaalidemokraat-tien puolesta koulutus- ja tiedeosaa. Entinen opetusministeriön virkamies oli viime hetkiin asti ehdolla opetusministeriksi, kunnes paikka annettiin sairaanhoidonopettaja Maija Raskille.
    Opiskelun kohdalle kirjoitettiin konkreettisiakin asioita. Erityisesti SYL:n Valli iloitsee lausumasta ”perusopetuksen maksuttomuus turvataan”.
    Leena Luhtasen mukaan on olemassa paineita maksujen käyttöönottoon. Siksi hallitus halusi pistää pohdinnoille pisteen tältä erää.
    ”Se on selvä viesti tältä hallitukselta, että hallituskauden aikana ei oteta maksuja”, vahvistaa Ojala.
    Sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja Petteri Oksa ihmettelee, miksi ohjelmaan rustattiin perusopetus, eikä kaikki opetus. Ojala vannoo, ettei esimerkiksi jatko-opiskelun maksuista ollut puhetta.

Opintotukea ei nosteta

Opintotukea ei hallitusohjelmassa luvata nostaa. ”Se olisi ollut jostain muusta pois, eikä kellään ollut esittää karsinnan kohteita. Oli vain muutamia hyvin tarkkoja asioita, joilla valtion menot saivat kasvaa, kuten esiopetuksen aloittaminen”, Ojala kertoo.
    Asumistuen ja asumislisän erot sen sijaan poistetaan. SYL:n Valli kuitenkin valittaa, että edelleenkään asumislisää ei saa ympäri vuoden. Opetusministeriön laskujen mukaan se maksaisi 60 miljoonaa vuodessa.
    Opiskelijoiden iloksi myös opiskelija-asuntojen tuotantoa luvataan tehostaa kahdessakin kohdassa hallitusohjelmaa.
    Muutamia kiistelyn alaisia asioita hallitusohjelmaan jäi. Ammattikorkeakouluista todetaan, että niitä koskeva ”lainsäädäntö uudistetaan”. ”Minä en ymmärrä, mitä tämä uudistaminen tarkoittaa. Minusta hallitusohjelmaan olisi pitänyt kirjata, että yliopiston ja ammattikorkeakoulujen työnjako tulee määritellä. Jos sitä ei tehdä, meillä on tuloksena sillisalaatti”, paukuttaa Leena Luhtanen.
    Luhtasen ja Ojalan kommenteista ilmenee, että hallitusohjelmaan on kirjattu tausta-ajatus yliopistojen painopisteiden pohtimisesta. Ojala vakuuttaa, että yhtään yliopistoa ei aiota lakkauttaa. Luhtanen toteaa, että ”turhia päällekkäisyyksiä pitää poistaa. Kaikki yliopistot eivät voi olla tasapaksuja, vaan niiden pitää olla alueidensa keskuksia”.
    Kun muu ohjelma koskee laajoja periaatteita, iskee silmille hallituksen halu perustaa ”virtuaaliyliopistoja”. Se on edellisen opetusministeri Olli-Pekka Heinosen (kok) lemmikkiajatus ja kokoomus piti hankkeesta tiukasti kiinni. Muut eivät olleet yhtä innostuneita, mutta antoivat Heinosen saada tahtonsa.

Nyt valmistelu virkamiehillä

Hallitusohjelmassa lyötiin muutama paalu koulutuksen kehittämisestä. Lihaksi kuitenkin esimerkiksi Mustajoen työryhmän ehdotukset voivat tulla KehSussa, koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa.
    Se on maaginen paperi, josta koko koulutuspoliittinen sektori puhuu. Tällä hetkellä KehSua valmistelevat virkamiehet. Se tulee lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunta ei pääse sorkkimaan KehSua lainkaan. Sen hyväksyy valtioneuvosto.
    ”Nyt on korkea aika vaikuttaa siihen”, vinkkaa Outi Ojala opiskelijajärjestöille.

Matias Möttölä