05. maaliskuuta 1999
Teksti:

Valmennuskurssit kesän pääsykokeisiin pyörivät jo täyttä häkää. Kaikki eivät kuitenkaan ole saaneet lopullista tulosta edes viime kesän kokeista: Seitsemän oikeustieteelliseen tiedekuntaan pyrkinyttä hakee edelleen opiskelupaikkaa lääninoikeuden kautta.
    Valittajat jäivät pääsyrajasta pisteen tai kaksi. He jättivät kanteensa lääninoikeuteen joulukuussa, ja asia päätettäneen maaliskuussa.
    Helsingin yliopiston pääsykokeita käsitellään lääninoikeudessa ensimmäistä kertaa. Sen mahdollistaa uusi yliopistolaki, jossa avattiin ovet valituksille. Sitä ennen muutosta saattoi pyytää vain tiedekuntaneuvostolta. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset vaativat kuitenkin, että muutosta on voitava hakea riippumattomalta tuomioistuimelta.
    ”Ei tässä nyt oikeusturvaan mitään mullistusta tullut, mutta kyllä se varmasti terävöittää toimintaa, kun päätökset saatetaan joutua perustelemaan ulkopuoliselle”, kommentoi Helsingin yliopiston lakimies Olli Muttilainen.

”Virheitä ei myönnetty

” Oikeustieteellinen on ainoa, josta valitettiin lääninoikeuteen asti. ”Oikeustieteellisen tiedekunnan menettely on ollut täysin järjetöntä tänä vuonna. Joku ilmeisesti oli päättänyt, että valittamalla tiedekuntaan opiskelupaikka ei irtoa”, jyrisee kolmen lääninoikeuteen valittaneen asiamies, varatuomari Eero Tamminen.
Tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja, dekaani Olli Mäenpää ”jättää moiset väitteet omaan arvoonsa”.
    Tammisen mielestä tiedekunta ei ole suostunut myöntämään tarkastuksessa tulleita selkeitä virheitä. ”Jos oikeustieteelliseen tiedekuntaan pyrkiminen ei ole oikeudenmukaista niin ihmettelen, millaisia juristeja me tulevaisuudessa tähän maahan saamme”, Tamminen kysyy.
    Valitusten tie on kiemurainen: Hakijat pyysivät oikaisua ensin valintakoelautakunnalta. Sen päätöksestä saattoi valittaa tiedekuntaneuvostoon, joka taas pyysi lausuntoa samaiselta lautakunnalta.
    Tammisen mielestä on käsittämätöntä, että valintatoimikuntaa pyydetään arvioimaan omaa toimintaansa. Aikaisempina vuosina lausuntoja on pyydetty esimerkiksi professoreilta. ”Tänä vuonna ei vaivattu professoreja, koska kysymys on valintakokeesta eikä tieteellisistä kysymyksistä”, dekaani Mäenpää perustelee.
    Valituksien käsittely lääninoikeudessa palautti valintakokeet vielä kerran tiedekuntaneuvostolle. Yliopiston lääninoikeudelle antamassa lausunnossa kerrotaan, että neljän valittajan kohdalla yksi koekysymys käsitellään uudelleen.

Juristien valituskulttuuri

Pääsykokeista valittaminen on jokavuotista. Erityinen valituskulttuuri on oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Suurin osa 1-2 pisteen päähän valintarajasta jääneistä hakijoista kalastelee pisteitä oikaisupyynnöllä. Sisäänpääsijöistä noin kymmenen prosenttia on tiedekunnan mukaan tullut oikaisun kautta. Tänä vuonna valituksia oli hieman alle sata.
Paitsi suuret hakijamäärät, valituksiin vaikuttaa myös ala: hakijat palkkaavat ammattijuristeja tekemään monikymmensivuisia valituksia. Samanlaista asiantuntemusta juristeilta ei löytyisi esimerkiksi lääketieteen valintakokeiden valituksiin.
    Muissa tiedekunnissa oikaisupyyntöjä tulee eniten lääketieteelliseen ja valtiotieteelliseen. Lääkiksessä oikaisua haki peräti kymmenen prosenttia hakijoista. Iso osa valittajista myös sai opiskelupaikan, koska yhden aineen korjauksissa oli poikkeuksellisen paljon huolimattomuus- ja laskuvirheitä.
    Lääketieteellinen on ainoa tiedekunta, jossa etukäteen varaudutaan oikaisuihin: paikoista täytetään ennen valituskierrosta vain 85 prosenttia.
    Tiedekunnissa myönnetään yleisesti, että valitukset ovat ”iso päänsärky”. Yliopistolla ei kuitenkaan olla vakavasti harkittu esimerkiksi monivalintatehtäviä, jotka tekisivät vastauksista yksiselitteisempiä.
    Myös lääninoikeudessa pohditaan, miten käy, jos monikymmensivuisia valituksia tulee jatkossa enemmän kuin tämänvuotiset seit-semän.
    Yliopiston lakimies Muttilainen uskoo, että ensimmäisinä vuosina lääninoikeuteen vietyjen valitusten määrä saattaa lisääntyä. ”Mutta kyllä se ajan myötä varmasti tasaantuu”, hän sanoo. Näin kävi kuulemma myös, kun yliopiston oikeusturvalautakunta vuosikymmenen alussa perustettiin: ensimmäisinä vuosina arvosanoista valittaneita oli moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Hakukierteessä

Lääninoikeuteen valittaneet hakijat haluavat pysyä nimettöminä, sillä asia on kesken. Olli Pykälän tarina on yhdistelmä heidän kertomuksistaan.

”Tää vuosi ja valitusprosessi on tuntunut hirveän pitkältä ”, toteaa Olli Pykälä lakonisesti. Hän jäi pisteen päähän sisäänpääsystä oikeustieteellisen viime vuoden valintakokeessa. Siitä lähtien hän on metsästänyt puuttuvaa pistettä vaatimalla oikaisua.
    ”Yliopiston suhtautuminen on ollut kielteisen välinpitämätöntä”, hän sanoo vihaisesti.
    Pykälä kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1996. Hän kävi ”katsomassa” samana vuonna oikeustieteellisen pääsykokeet, jotta voisi seuraavana vuonna hakea ”tosissaan”. Pykälä ei päässyt toisellakaan yrittämällä sisään ja meni vuodeksi töihin.
    Kolmannella kerralla Pykälä käytti pänttäykseen kaiken vapaa-aikansa. Toukokuun alussa Olli muutti Helsinkiin ja meni valmennuskurssille. ”Pääsykokeisiin valmistautumisesta tuli täysipäiväinen työ.”
    Valintakoe oli kesäkuussa, tulokset tulivat elokuussa. Pykälällä oli 80 pistettä, kun valintaan olisi tarvittu 81.
    Kahden tutun juristin avustuksella hän laati valintalautakunnalle oikaisupyynnön kolmesta koevastauksestaan. Tieto valituksen hylkäämisestä tuli elokuun lopussa. Syyskuussa Pykälä lähetti täydennetyn valituskirjelmän tiedekuntaneuvostolle. Se hylättiin marraskuussa.
    Pykälä valitti vielä lääninoikeuteen. Helmikuun puolessa välissä yliopisto toimitti lausuntonsa lääninoikeudelle. Siinä todettiin, että yksi Pykälän vastauksista tarkastetaan uudelleen.
    ”Kurssit, valmistautumisaika, valituskulut ja kaikki mitä tähän on liittynyt on maksanut jo kymmeniä tuhansia”, Pykälä toteaa. Hän on jo alkanut lukea tämän kesän pääsykokeisiin siltä varalta, ettei uusi tarkastus tuo hänelle opiskelupaikkaa.

Pilvi Torsti
Kuva: Ville Tietäväinen