05. maaliskuuta 1999
Teksti:

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas ehdotti Kauppalehti Optiossa (11.2.), että opintotukijärjestelmää tulisi muuttaa takaisin lainapohjaiseksi. Ajatus ei ole Sailakselle uusi. Hän hyökkäsi jo keväällä 1997 opintotukea vastaan ja pahoittelee nyt Optiossa, että opiskelijajärjestöt pilasivat tuolloin hyvän suunnitelman.
    Sailaksen mukaan nykyinen opintotukijärjestelmä suosii suoranaista laiskottelua. ”Opiskelu on investointi, joten sitä on voitava rahoittaa lainalla”, Sailas todisteli pari vuotta sitten. Hän haluaa opiskelijat ulos opintoputkesta mahdollisimman pian. Taustalla on aiheellinen huoli siitä, kuka maksaa Sailaksen sukupolven eläkkeet. Suomessa korkeasti koulutetut ansaitsevat bruttona enemmän, kuten Roope Uusitalon tuore väitöskirja todistaa. Käytännössä verorahoilla saadusta koulutuksesta tuleva palkanlisä ulosmitataan valmistumisen jälkeen korkeilla veroilla.
    Sailaksen ehdotus istuukin paremmin amerikkalaiseen maailmaan, jossa koulutus maksaa yksilölle maltaita, mutta tulovero on alhainen. Siellä on luontevaa puhua opiskeluun liittyvistä investoinneista ja tuotoista. Jos villin lännen opit tuotaisiin Suomen korkeakoulumaailmaan eli opiskelu muuttuisi maksulliseksi ja opiskelijan toimeentulo palaisi laina-aikaan, pitäisi tuloveroa samalla laskea. Silloin olisi enää turha puhua Sailaksen puolueen, demarien, toitottamasta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, jossa jokaisella on tulotasosta huolimatta mahdollisuus tasavertaiseen koulutukseen.
    Sailaksen logiikalla työttömyysavustuksetkin voisi muuttaa lainapohjaiseksi. Lainaksi muutettu työttömyystuki motivoisi hakemaan tosissaan töitä. Siitä hyötyisivät sekä yksilö että yhteiskunta. Myös ansiotyön hankinta on investointi, jota on voitava rahoittaa lainalla.

Jan Erola
päätoimittaja

Vastapääkirjoitus: Sailaan kaunis maailma

Päätoimittaja Erola, opintolainasuku-polven äänitorvi, on näreissään valtiosihteeri Raimo Sailakselle, joka meni ehdottamaan kaikkein pyhimpään eli opintotukeen kajoamista. Erola lankeaa jälleen kerran omituiseen päättelyyn: Jos opinnot pitää taas maksaa lainarahalla, olisi tuloveroastetta laskettava, jotta maistereilla olisi millä mällätä. Lopuksi Erola syyllistyy itsekin sailasteluun ehdottaessaan (ironisesti?) lainapohjaista käytäntöä sovellettavaksi saman tien myös työttömyysturvaan. Sailas voisi myöntää moisesta keksinnöstä Erolalle valtion innovaatiopalkinnon.
    Yhden totuuden Suomessa totuus on viime vuosina kuultu tämän mestausmentaliteetin huppumiehen suusta. Sosiaalidemokraatti Sailas on väittänyt olevansa todellisuudessa hyvinvointivaltion puolustaja, mutta millaisen hyvinvointivaltion Sailas meille sitten tarjoaa? Sellaisenko, jossa hyvin voi teollisuus, mutta mestaajan pölkyllä ovat opintotukea valtiolta lypsävien retkujen eli opiskelijoiden päät?
    Paljon Sailaksen Suomesta kertoo, että teollisuuden ison pojan, vuorineuvos Casimir Ehrnroothin silmissä Sailas on ”valtakunnan viisain mies” (HS 15.2.).
    Pelottavinta Sailaan kauniissa maailmassa on, ettei kukaan tosissaan kyseenalaista ylipapin näkemyksiä. Höylänheiluttajansa suulla Lipposen hallitus tarjoaa opiskelijoille mielenkiintoista tulevaisuudenkuvaa ja -uskoa: Ota lainaa, ettet rasita vientiyritystä nimeltä Oy Suomi Ab.
    Tajuaakohan teollisuuden juoksupojaksi ryhtynyt Sailas, että hänen Suomessaan laiskiaiset noudattavat Leninin ohjetta ja äänestävät jaloillaan? Palkkakuoppaan pudonneet lääkärit ovat jo aloittaneet joukkopaon Norjaan, jossa aloittelevankin lekurin palkka saattaa olla Suomeen verrattuna kaksinkertainen.
    Valtiosihteerin johtamassa valtiossa köyhää ei säälitä, eikä kukaan pääse ennenaikaiselle sailaseläkeelle.

Jaakko Lyytinen
Norjassa ei tarvittu toimittajia, kysyi