Jokaisella kyynikolla on takanaan sarja pettymyksiä. Omani seisovat tällä hetkellä Kolmen sepän patsaalla ja jakavat vaalimainoksiaan. Valitse minut, olen nuori, kaunis ja rohkea, niissä lukee. Nyt on totuuden aika. Maailman on kuultava totuus näistä nuorisopolitiikan ridgeistä ja brookeista.
Tarina alkaa Kaisasta ja kokoomuksesta.
Lapsuudenystäväni Kaisa veti minut politiikkaan. Autonasentaja-Arskojen ja Rokkari-Ripojen sijaan Kaisa viihtyi jo yläasteella niiden poikien seurassa, jotka käyttivät Cavalet-salkkua ja siistiä pikkutakkia, ja joita heitettiin välitunnilla pienillä kivillä. Koulussa karttelin Kaisaa ja nauroin muiden mukana hänen jakkupuvulleen. Mutta salaa Kaisan halu muuttaa maailmaa teki minuun vaikutuksen. Lukiossa hän sai houkuteltua minut mukaansa kokoomusnuoriin ja Lukiolaisten liittoon.
Lemmenlaiva
Aluksi politiikka oli jännittävää. Kaisan kanssa kävimme Nuorten Liiton yhteiskunta- ja seksuaalipoliittisessa laivaseminaarissa, jonka lonkerohuuruisessa tunnelmassa keskityimme päivällä nuorten yhteiskunnalliseen asemaan ja yöllä paneuduimme seksuaalipolitiikan syövereihin.
Alkuinnostuksen jälkeen poliittiselle uralleni kävi kuten Melrose Place -tv-sarjalle: ensin kaikilla oli mukavaa, sitten alkoi uskomaton kähmintä, ristiinnainti ja selkään puukottaminen, ja parin vuoden päästä sarjaa ei enää jaksanut katsella.
Nuorisopolitiikka oli todellakin lähimpänä saippuasarjaa, mihin olen elämässäni koskaan päässyt. Parhaita jaksoja oli eräs Lukiolaisten liiton liittokokous. Kitkerä puheenjohtajakisa vasemmiston ja oikeiston ehdokkaan välillä ratkaistiin kännisissä yökähminnöissä. Huipennuksena vasurikundin ”ystävä” vihjaili tämän tykkäävän enem-män pojista kuin tytöistä.
Sydän Usvaa täynnä
Lopullisesti poliittinen mittani alkoi täyttyä Nuorten Liiton kokouksissa, joissa jäsenäänestyksen tuloslasku saattoi muuttua neljä kertaa ja osa äänestyslipuista kadota kuin tuhka tuuleen. Huonosta saippiksesta muistuttivat myös toisiaan oikeuteen haastavat 18-vuotiaat.
Noista ajoista muistan erityisesti Usva Kuusiholman tai Usva Amadeus Kuusiholman, kuten hän kansainvälisissä yhteyksissä itseään kutsuu.
Ensimmäistä kertaa kuulin Usva Amadeuksesta, kun hän Lukiolaisten liiton pääsihteerinä pyrki Kaisan sänkyyn. Usva Amadeuksen ura lukiolaistyttöjen vuoteissa päättyi potkuihin, koska herra ylensi itse itsensä toimitusjohtajaksi tai hallintojohtajaksi, seurasta riippuen.
Seuraavaksi Usva Amadeus marssi elämääni armeija-aikanaan. Varusmiesliitossa vaikuttanut veljeni kertoi varusmiestoimikuntasihteeri Kuusiholmasta, jonka aiheuttamien epäselvyyksien vuoksi koko virka meinattiin lakkauttaa.
Eikä tarina lopu tähän. Valtiotieteen ylioppilaana esiintynyt ylioppilas Kuusiholma on vaihtanut lukiolaistyttöjen sängyt jo aikaa sitten ministerien työhuoneisiin ja onpa Usva, tai siis Amadeus, käynyt näyttäytymässä Suomen virallisena edustajana jopa Turkissa pidetyssä YK-kokouksessa. Usva ehtii. Ja Amadeus.
Muutama vuosi sitten ajattelin liittyä Suomen YK-liittoon. Vedin jäsenhakemukseni, kun kuulin pääsihteerin nimen: Usva Amadeus Kuusiholma. Nykyisin Kuusiholma on Suomen Yrittäjien Keskusliiton (SYKL) puheenjohtaja.
Salatut elämät
Minä jätin nuhjuisen nuorisopolitiikan lukiossa, mutta Kaisa jäi koukkuun. Hän alkoi edustaa opiskelijoita kiertämällä kokkareiden kokkareilla turkoosinsävyisissä jakkupuvuissa. Hän istui valiokunnissa ja antoi lausuntoja.
Enää Kaisa ei halunnut muuttaa maailmaa. Nyt kyse oli hallituspaikoista, mandaateista, vastustajan torpedoimisesta, meistä ja muista. Minua Kaisa alkoi vältellä, koska näki minut vihreäksi tiedetyn miehen seurassa.
Pari viikkoa sitten tapasimme sattumalta Vanhalla. Pienessä nousussa ollut Kaisa lyöttäytyi seuraani ja alkoi tilittää HYY:n pääsihteerivaalista. Hän kertoi kuinka valinnan ratkaisi juoru yhden ehdokkaan, naimisissa olevan naisen, keksitystä suhteesta kokoomuksen nuorisopoliitikon kanssa.
Kaisan mukaan selkäänpuukottaja oli naisen omasta ryhmästä. Viesti oli kulkenut: ”Paskaa tarvitaan ja aseet ovat vapaat .”
Kolmen sepän patsaalla tavataan. Muistakaa puukot.
