Opiskelija on vastannut itse oman opintotukensa ja muiden tulojensa suhteen valvonnasta reilun vuoden. Valvonnan laiminlyöjää rangaistaan korollisella takaisinmaksulla ja opintotukikuukausien menetyksellä. Sakkolappu yllättänee monet kuluvan vuoden lopussa, kun vuoden 1998 verotus valmistuu ja Kela ryhtyy perimään saataviaan.
Vuoden 1998 alusta on nimittäin ollut voimassa niin sanottu Tanskan malli, joka mittaa opiskelijan tuentarvetta vuositasolla, kokonaisuutena. Opiskelijan on itse seurattava vuoden tulotilannettaan ja palautettava mahdolliset liikatuet ennen vuodenvaihdetta. Huijaaminen on mahdotonta, koska vuoden lopussa opiskelijoiden rehellisyys tarkastetaan vertaamalla verotettuja tuloja ja käytettyjen opintotukikuukausien määrää.
Nykyisillä tulorajoilla tienestejä tukikuukausien aikana saa olla enintään 3 000 markkaa ja muina kuukausina 9 000 markkaa. Eli jos opintotukea nostaa yhdeksänä kuukautena, saa tuloja olla 54 000 (9 x 3 000 + 3 x 9 000), jos taas viitenä, on tuloraja 78 000 (5 x 3 000 + 7 x 9000).
Ero entiseen malliin on nimenomaan vuositulon laskeminen. Aiemmin opiskelijan tuloja tarkasteltiin kuukausittain: opintotukikuukausina sai ilman jälkiseurauksia ansaita 1 800 markkaa. Toisaalta tuettomina kuukausina sai vapaasti ansaita miten paljon vain. Selvityspyyntöjä lähetettiin niille, joilla oli epäilyttävän paljon tuloja.
”Entinen malli oli hankalasti ymmärrettävä ja epätasa-arvoinen. Siitä aiheutui sekä meille että opiskelijoille paljon töitä”, perustelee muutoksen suunnittelusta vastannut Ilpo Lahtinen Kelasta.
”Taustalla oli pitkä keskustelu siitä, kuinka opiskelijoiden työnteko ei kannata”, muistelee puolestaan SYL:n entinen sosiaalipoliittinen sihteeri Sirpa Hartojoki. Suurin osa opiskelijajärjestöistä vastusti viime vuonna hyväksyttyä Tanskan mallia.
Työnteko ei kannata
Uuden mallin ongelmat kumpuavat sen kalenterivuoteen nojaavasta laskutavasta. Se edellyttää, että opiskelija suunnittelee elämänsä joulukuussa vuodeksi eteenpäin. Hämmästyttävää on, että opiskelu pelkästään syys- tai kevätlukukaudella voi tarkoittaa tuen katoamista tyystin. Kevätlukukauden opintotuet ja asumislisät voi joutua maksamaan takaisin, jos on täysipäiväisesti töissä kesän ja syyslukukauden eli käytännössä keskeyttää opintonsa.
Vain valmistuminen säästää koko vuoden tulontasaukselta. Esimerkiksi poissaolevaksi kirjautuminen ei riitä.
”Meillä on mallissa myös koulutuspoliittisia tavoitteita, opintojen loppuun saamiseen halutaan kannustaa”, toteaa Ilpo Lahtinen Kelasta.
Ongelma on samankaltainen myös niille, jotka haluavat palata työelämästä opiskelijaksi lukuvuoden alkaessa syyskuussa: jos alkuvuodesta tuloja on kertynyt esimerkiksi 12 000 markan keskiansiolla, syyslukukaudeksi on turha opintotukea hakea. Tilanne olisi vastaava, jos kesällä työttömäksi jäävälle todettaisiin: ”Sori, koska olet ansainnut alkuvuodesta näin paljon kuussa, et saa nyt lainkaan päivärahaa.”
Lahtinen ei lämpene ajatukselle, jossa tuloharkintaa tehtäisiin opiskelijan ajanlaskun eli lukukausien ja lukuvuosien puitteissa. Valvonta perustuu verotustietoihin, jotka saadaan kalenterivuoden mukaan.
Vuoden 1998 ylimääräiset tuet piti maksaa takaisin joulukuun loppuun mennessä. Jos opiskelija ei sitä tehnyt, tuet peritään takaisin verotuksen valmistuttua tämän vuoden lopussa. Perittäviin summiin lisätään seitsemän prosentin korko.
Tukien takaisinmaksu korkojen kanssa ei sekään riitä. ”Rangaistusmentaliteetin” mukaisesti opiskelija menettää takaisinmaksetut kuukaudet käytettyinä opintotukikuukausina. Sekä koroilta että kuukausien menettämiseltä säästyivät ne, jotka palauttivat opintotukensa ennen vuodenvaihdetta. Ennakointi olisi kannattanut siinäkin mielessä, että esimerkiksi yhden tai kahden kuukauden palauttamisella olisi voinut ”taktikoida”: jo kahden kuukauden takaisinmaksu (noin 3 000 mk) olisi nostanut vuositulorajaa 18 000:lla. Jos palautusta ei tehnyt, noiden 3 000 markan hinnaksi voi tulla jopa 8 000 markkaa.
Omia tuloja ja tukia voi laskea osoitteessa: www.kela.fi/opintotuki/lasktap.htm
Pilvi Torsti
Piirros Timo Mänttäri
