22. tammikuuta 1999
Teksti:

Kansanedustaja Outi Siimes vetoaa kotisivullaan meihin äänestäjiin. Emme halua sellaista Suomea, jossa yhteiskunta elättää ihmiset ja tarjoaa laajan valikoiman palveluita ihmisten käyttöön, mutta samalla päättää heidän puolestaan mitkä heidän tarpeensa ovat.
    Mitä Outi ja Me haluaisimme todella sanoa on: Me haluamme eriarvoisen Suomen, jossa köyhän ja rikkaan erottaa saksanpaimenkoira ja säh-köistetty verkkoaita.
    Outin vaalisivuilla (www.oikea-suunta.fi) on testi, joka mittaa kansalaisten kelpoisuutta Outin Suomeen. Oletko samaa vai eri mieltä? Sain seitsemän pistettä 20:sta. Me määrittelemme minut: Mielipiteemme poikkeavat pitkälti omistasi emmekä välttämättä ole ihan sinun maailmankatsomuksesi mukainen porukka.
    Me pelottamme minua? Miksi en kelpaa: Olen liki Outin ikäinen. Minulla on vielä sama oppiarvokin, olen filosofian ylioppilas. Miksi en kelpaa?
    Onkohan demareita kaulaileva kokkarijohtaja Sauli Niinistö tehnyt Outin testin? Sieltä löytyy ajo-ohjeet oikeaan suuntaan: käännytään ensin oikeaan, vielä kerran oikeaan ja sitten äärioikeaan ja lopuksi ajetaan metsään.
    Menkäämme.
    Kasarmin Lolita, Outi. Vänrikki Siimes johtaa tahdissa tietä. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, vaaliuurnille mars.

Kretonki kuutamolla

Miten otollinen aika onkaan kaivaa parempi kretonki kaapista ja tulla upseerikerholle viettämään iltaa… Marraskuisen kuun kelmeä valo sisältää kaikesta huolimatta sitä samaa romantiikkaa kuin kuutamoon on totuttu liittämään. (Outi Siimes Lahden Kuutamotanssiaisissa marraskuussa 1998.)
Marraskuisen kuun kelmeä valo. Kretonki kaapista. Asuntoni kelmeä valo tuo yllättäen mieleeni vankikopin valaistuksen klikatessani Outin sivuilta otsikkoa Elääkö joku elämääsi?
    Kuunnellaanpa Outia: Tuloerojen tasausjärjestelmä toimii Suomessa niin tehokkaasti, että käteen jää jokseenkin saman verran rahaa lähes riippumatta siitä, mitä tekee, kuinka paljon tai kuinka hyvin. Tavaratalokassana Kääpä Oy:ssä työskennellyt Outi tietää mistä puhuu. 27-vuotias kansanedustaja on ehtinyt tutustua tulojentasausjärjes-telmään myös Kokoomuksen Nuorten liitto ry:n piirisihteerinä.

Outin ystävät

Tiedän, että Outilla on ainakin kaksi kaveria, joista toisen täytyy olla Helsingin yliopiston opiskelija. Kaverivaaleiksi väitetyissä HYY:n edustajistovaaleissa 1995 Outi Siimes (KansY) sai yhden äänen. Missä olet nyt, Outin ystävä?
Ajatusten Imatrankoski ja lipevyyden liekinheitin Riitta Uosukainen puolestaan paljasti toisen ystävän Iltalehdessä 1.6.1996: Outi on miun Topin suosikkityttö!
    Miun Topi on juuri se Riitan vanavedessä purjehtiva konjakintuoksuinen tassukka, joka on itsekin tainnut olla armeijan leivissä. Juuri se Vesisänky-Topi, reittä ja revää -Topi.
    Elääkö joku elämääsi?

MeNaiset ja Outi

Naisena uskaltaa tunnustaa kiinnostuksensa omaan ulko-näköönsä, tarpeensa tulla eri tavoin hemmotelluksi ja ylipäänsä tarpeen panostaa niin aikaa kuin rahaakin vain itseensä. (Nainen Outi Siimes Nainen 97 -tapahtuman avajaisissa 12.4.1997.)
Kun MeNaiset vihdoin valtasimme viimeisen miehisyyden linnakkeen, armeijan, oli johtotähtemme Siimeksen Outi, Outsa.
    Hän juuri, joka tovereineen ilmoittautui puolustusministeri Elisabeth Rehnille ensimmäiseksi naisten koetuvalliseksi armeijaan jo vuonna 1991.
    Kuusi vuotta myöhemmin hän tunnusti avoimesti tarpeensa panostaa rahaa vain itseensä.
    Outi vastustaa intohimoisesti sukupuolikiintiöitä. Tekemässään lakialoitteessa hän muotoili asian näin: Sei myöskään ole luottamustehtävään valittavan henkilön itsensä etu tulla valituksi pelkästään sukupuolensa perusteella.
    Outihan tuli tunnetuksi naisena, joka halusi armeijaan; naisena, joka meni armeijaan; naisena, joka keskeytti armeijan ja naisena, joka pääsi kesken asepalveluksensa varasijalta eduskuntaan, muttei päässyt kadettikouluun, koska oli – omien sanojensa mukaan – nainen.
    Vaivaako Outia Kirsi Piha -syndrooma: kun on kerran tullut valituksi kokoomuksen söpö-kiintiössä, voi kääntää selkänsä puukotettavaksi muille katkerille ämmille.
    Ämmistä viis. Niin kauan kuin maailmasta löytyy naisen paikan tietäviä teekkari- ja kylterimiehiä, löytyy Outille ja Kirsille myös äänestäjiä.
    Siskot herätkäämme!

Outi ja historia

Aluksi Outi Siimes oli vain Tyttö joka kävisi intin. Seuraavaksi hänestä tuli upseerioppilas, joka aiheellisesti ihmetteli mitkä ovat ne historialliset tosiasiat, joiden takia esimerkiksi Lottatyttö-lyhytelokuvan esittäminen on ollut kielletty. (Kymen Sanomat 29.4.1996.)
Mitäköhän historiallisia tosiasioita Outi mahtaa tarkoittaa? Ehkä vastaus on itse marsalkka Mannerheim. Outihan – vänrikki Siimes – on sodanjälkeisen ajan nuorin poliitikko, joka ratsastaa Mannerheimilla? Joutuessaan omaan suureen taistoonsa – siviilipalvelusmiehiä vastaan – kansanedustaja Siimes puhui Mannerheimin-Siimeksen-linjasta. Mie oon Lottatyttö.
    Siskot, herätkäämme!