Tänä vuonna 15 prosentia yliopistojen saamista budjettirahoista tu-lee Mallin kautta. Ensi vuonna Malli määrää varojen kohdentamisesta 25 prosenttia. Vuonna 2003 yliopistojen rahat lasketaan sataprosenttisesti Mallin antaman tuloksen perusteella.
Malli kirjoitetaan tässä isolla, mutta oikeasti se on vain ”perusrahoituksen laskennallinen malli”.
Tylsästä nimestään huolimatta Malli on yliopistokentän rahanjaossa se asia, josta intohimot heräävät.
Tänä vuonna Malli määrää korkeakoulujen saamista rahoista seuraavaa: rahaa tulee niin paljon kuin luvataan tuottaa maistereita ja tohtoreita. Lisäksi tuloksellisuudesta saa ylimääräisiä miljoonia, kuten myös eri hankkeista.
Yliopisto saa rahat könttänä ja jakaa ne omien halujensa mukaisesti.
Päärakennusta ei voi myydä
Malli aloitti elämänsä vuonna 1995 työryhmän raportista. Nyt pelättyä ”tulosohjauksen välinettä” kehitetään eteenpäin. Toissa viikolla Joensuussa työryhmä esitteli väliaikatietojaan. Helsingin yliopistoa edustava jäsen, professori Arto Mustajoki ei halunnut kommentoida työryhmän vaiheita. Hän totesi kuitenkin jättävänsä eriävän mielipiteen.
Tiettävästi Helsingin yliopiston vastarinta johtuu siitä, että HY:n kansallisia eri-tyistehtäviä ja tutkimuksen laatuun panostamista ei huomioida Mallissa.
Helsingin yliopiston opettajia ja opiskelijoita Joensuussa hermostutti etenkin idea siitä, että yliopistojen tilakustan-nukset laitetaan Malliin. Näin kalliit tilat kostautuisivat.
”Siinä pitäisi ottaa huomioon alueelliset erot. Me olem-me huonommassa asemassa, sillä keskustarakennuksemme ovat kalliita. Silti päärakennuksellamme on sellaista arvoa, että ei siitä voi luopua ja myydä Meritalle, kuten on vitsailtu”, toteaa HYY:n varapuheenjohtaja Anu Piilola.
Lapin ja Joensuun yliopistot muistuttavat, että samalla tavoin heidän pitäisi saada lisää rahaa, koska opettajilla on suuret matkakustannukset.
Opetusneuvos Hannele Hermunen opetusministeriöstä leppyyttelee, että yliopistojen tiloista vastaavat ovat tavanneet asian tiimoilta. Hänen mukaansa kulttuurihistorialliset ja alueelliset seikat tullaan ottamaan huomioon.
HYY vaatii tutkimuksen laatua
Tutkimuksen peruskönttä jaetaan mallissa vain suunniteltujen tohtorintutkintojen perusteella. Jatkossa mukaan on tulossa lisää mittareita, joista ensimmäisenä väitelleiden tohtoreiden määrä.
Kiistanalaisempi on työryhmän ajatus siitä, että suurempi tutkimushenkilökunnan määrä toisi enemmän rahaa yliopistolle.
”Se hyödyttäisi yliopistoja, joilla henkilöstön saneerauk-set on tekemättä”, väittää HYY:n Piilola.
Helsingin yliopisto ja HYY korostavat tutkimuksen laadun ottamista yhdeksi rahan-saannin määrääjäksi. ”Tällä hetkellä mitataan vain laajuutta, ei laatua”, Piilola väittää.
Laadusta palkitaan pelkästään bonuksin, joita jaetaan Suomen Akatemian tekemien arvioiden perusteella, muun muassa valitsemalla huippuyksikköjä. Opm:n Hermusen mukaan laatu jää tässä vaiheessa perusrahoituksen ulkopuolelle.
Tampereen yliopiston rehtorin Jorma Sipilän mielestä ”jossain vaiheessa kaikkien muidenkin on lähdettävä Helsingin yliopiston aloittamaan laadun arviointiin”.
Opintoviikoista ei rahaa
Opiskelijoiden tavoitteena on ollut jo pitkään, että yliopistojen rahoitukseen vaikuttaisivat maisterin- ja tohtorintut-kintojen lisäksi suoritetut opintoviikot. Se palkitsisi myös osasuorituksista ja vajaista tutkinnoista.
HYY:n mielestä opintoviikkojen laskeminen kannustaisi myös ”yksilöllisempiin tutkintoihin” yli korkeakoulurajojen.
Opiskelijoiden kattojärjestö SYL haluaisi, että opintoviikoista summattaisiin ”laskennallisia tutkintoja”, joista tulisi rahaa. ”Teknisesti se olisi mahdollista, mutta äärimmäisen työlästä”, opm:n Hermunen sanoo. Hänen mukaansa työryhmä on täysin yksimielisesti sivuuttanut opintoviikot.
Helsingin yliopiston sisällä rahoja jaetaan jo nyt myös opintoviikkojen perusteella. HYY:n Piilolan mielestä on ”suuri pettymys”, että opintoviikkoja ei yhytetä kansalliseen rahanjakoon.
Tampereen yliopiston Jorma Sipilä yltyy tunteilemaan opintoviikoista. ”Se liittyy yliopistojen sivistystehtävään: jokainen oppimistapahtuma on arvokas”, Sipilä puolustaa opintoviikkojen rahoittamista.
”Miksi opm sitten painostaa vain tutkintoihin? Heille on annettu tutkintotavoitteet, joita he ajavat yliopistoihin päin”, Sipilä selvittää.
Suomen Akatemia kahdella pallilla
Sipilä kritisoi rahoitusmallissa erityisesti Suomen Akatemian roolia.
Tällä hetkellä Suomen Akatemia arvioi, minkälaatuista tutkimusta yliopistoissa tehdään ja määrää näin rahanjaosta.
”Laadun tutkiminen ja tiedepoliittinen näkemys sekoittuvat”, Sipilä toteaa. Suomen Akatemia tekee tietoista tutkimuksen ohjaamista toisaalle, sen vähentämistä toisaalla.
”Siinä tulee paha vääristymä etenkin tieteen huippuyksiköiden kohdalla. Tietyn tyyppisellä tutkimuksen tekotavalla pääsee huippuyksiköksi.”
Sosiaalipolitiikan professorina toimiva Sipilä arvostelee erityisesti sitä, että kulttuuri- ja yhteiskuntatieteet käsitellään yhdessä toimikunnassa, ja alan varat jäävät selvästi jälkeen Suomen Akatemian eniten arvostamista aloista, kuten luonnon- ja lääketieteestä.
Huippuyksiköistä on muutenkin tullut Sipilän mielestä liian tärkeitä.
”Pulmana on, että 90 prosenttia koko yliopistokentästä ei ole pätkääkään kiinnostunut koko asiasta. He jäävät näin kokonaan tästä sivuun. Toisaalta yliopistoille olisi hirveän tärkeää saada huippuyksiköitä, koska se merkitsee monia miljoonia. Näin peli kovenee kohtuuttomaksi.”
”Minusta parasta olisi laajentaa laatukriteereitä, jakaa useammille yksiköille rahaa ja näin madaltaa panoksia”, Sipilä sanoo.
Matias Möttölä
Piirros Sanna Skants
