Lääkefirmat lahjovat

T:Teksti:

Keskiverto medisiinari saa opiskeluaikanaan lääketehtailta kurssikirjoja yli kahden tuhannen markan edestä. Lisäksi lääketieteilijää kosiskellaan tarjoamalla viinaa ja ruokaa ainejärjestöbileissä ja jopa ilmaisristeilyillä. Firmat haluavat olla lääkäreiden parhaita kavereita: opiskelijoille ja lääkäreille markkinoidaan lääkkeitä vuosittain 500 miljoonalla markalla.
    Suurimman osan Suomessa myydyistä lääkkeistä maksaa Kela. Siitä, mille valmistajalle miljardit syydetään, päättävät lääkärit. Niinpä lääketehtaat ovat ujuttaneet lonkeronsa kaikkialle terveyden-huoltojärjestelmään.
    Lääketieteen kandidaatti Sari Rautanen, 23, on onnellinen lääketehtailta saamastaan huomiosta: ”En missään tapauksessa haluaisi, että lahjat loppuisivat”, hän tunnustaa. Rautanen on tähän mennessä saanut firmoilta lahjaksi useita kirjoja, stetoskoopin, refleksivasaran, ravintolailtoja ja kahvilippuja. Merkittävin lahjoittaja on ollut suomalainen lääkefirma Orion.
    Rautanen myöntää, että V-Pen-kynät ja lääketehtaiden tarjoilut vaikuttavat siihen, mitä lääkkeitä hän tulevaisuudessa määrää. ”Entä sitten? Sehän onkin mainontaa”, Rautanen kuittaa. Hän ei pidä ongelmana sitäkään, että lääke-esittelijät vain kehuvat tuotteitaan. ”Kyllä edustajia tenti-täänkin niissä tilaisuuksissa”, Rautanen vakuuttaa.
    Lääketehtaat tulevat medisiinareille tutuiksi jo ensimmäisellä kurssilla. Opiskelijoille pidetään lääke-esittelyitä, ja he saavat ensimmäisen kirjalahjansa. Näin heidät totutetaan jo opiskeluvaiheessa pelin sääntöihin. Valmiille lääkäreille kustannetaan koulutuksen nimissä jopa ulkomaanmatkoja.
    Lääketieteen kandidaatti Ville Holmberg, 22, ei suhtaudu lahjoituksiin lainkaan niin varauksettomasti kuin Rautanen. ”Koska lääke-esittelyt ovat mainontaa, ne eivät ole kriittisiä eivätkä akateemisia.” Hänestä tuotteista kertomisen pitäisi kuulua opetukseen.

Kukaan ei ole kieltäytynyt

Vaikka Holmberg pitää lääketehtaiden mainontaa härskinä, hän ei ole kuitenkaan kieltäytynyt kirjoista. ”On helpompi olla niin kuin muutkin, valittamatta”, hän myöntää. ”Ravintolailtoihin en kylläkään enää osallistu.”
    Holmberg muistuttaa, että vastuu lahjonnasta on myös opiskelijoilla: ”Ainejärjestöjen edustajathan niitä lääke-esittelyjä ja lahjoja käyvät kerjäämässä.”
    Orionin markkinointijohtajan Pekka Kaivolan mukaan hänen yrityksensä on jo 30 vuoden ajan tehnyt lääketieteen opiskelijoiden kanssa ”koulutuksellista yhteistyötä”. Tähän kuuluvat Orionin oma-aloitteisesti lääkisläisille järjestämät tilaisuudet, joissa arvostetut tutkijat puhuvat Orionin mainosten alla.
    Kaivolakaan ei ole kuullut, että kukaan olisi kieltäytynyt ottamasta vastaan kurssikirjoja tai lääkintävälineitä. ”Me annamme opiskelijoille kirjoja, joiden kirjoittajat ovat alan parhaita asiantuntijoita. Miksi joku kieltäytyisi niistä?”

Opettaja ei pidä haitallisena

Helsingin yliopiston kliinisen lääketutkimuksen dosentti, apulaisopettaja Kari Kivistö sivuuttaa Holmbergin kritiikin siitä, että opetus jätetään lääketehtaiden vastuulle. Hänen mukaansa lääketieteen opinnoissa kerrotaan ”tärkeimmistä lääkkeistä tärkeimmät asiat”. Lääke-esittelyistä hän ei usko olevan mitään haittaa.
    ”Totta kai tuote-esittelyt ovat yksipuolisia. Hyviä puolia korostetaan, mutta ei haitois-takaan vaieta. En usko, että esittelyillä on vaikutusta siihen, miten opiskelijat valmistuttuaan lääkkeitä valitsevat”, Kivistö väittää.
    Miksi yritykset sitten mark-kinoivat tuotteitaan, jos ne eivät pysty vaikuttamaan opiskelijoihin? ”Tietysti lääke-esittelyt aiheuttavat niin paljon kuluja, että tehtaiden on laskettava niiden olevan kannattavia”, Kivistö myöntää.

Ari Lahdenmäki
Kuvat Pekka Hannila ja Olli Häkämies

Viinaa firman piikkiin kerran kuussa

Mitä lähempänä valmistumista lääketieteen opiskelija on, sitä enemmän lääketehdas hänestä huolehtii. Vastavalmistuneet ovat rohtofirmojen erityinen silmäterä, kertoo pari vuotta sitten valmistunut lääkäri.
    Lääkäri muistelee ainejärjestöaikojaan ja varsinkin viimeistä vuosikurssia, jolloin vietettiin vähintään kerran kuussa sauna- tai kulttuuri-iltoja. ”Oltiin sitten teatterissa tai oopperassa, ilta päätyi kosteaan ravintolailtaan lääketehtaan piikkiin”, hän kertoo.
    ”Kun isoja lääkealan yrityksiä on vähän, ne jäävät väkisinkin mieleen. Vaikka kuinka haluaisi olla tasapuolinen tai oikeamielinen, tulee vahingossa määrättyä tuotetta, jonka mainostilaisuuksissa on ollut. Lääkefirmat jäävät väkisinkin alitajuntaan”, hän tunnustaa.

Heikki Valkama