Suhdeverkostojen luonti alkaa jo lukioissa. Vankimmat verkostot luodaan Helsingin eliittilukioissa, joiden oppilaille lukion valinta voi aukaista monia ovia myöhemmässä elämässä.
Eliittilukioihin voidaan lukea kourallinen Helsingin lukioita, jotka jakautuvat kahteen ryhmään: perinteisiin eliittikouluihin ja uusiin erityislukioihin. Perinteistään tunnettujen koulujen kirkkainta kärkeä ovat Helsingin normaalilyseo eli Norssi, Reaalilyseo eli Ressu, sekä Suomalainen Yhteiskoulu eli SYK. Uusia erityislukioita ovat muun muassa ilmaisutaitopainotteinen Kallion lukio, Helsingin kuvataidelukio eli Torkkeli ja Mäkelänrinteen urheilulukio.
”Kyseessä on pääkaupunkiseudulle jäävien entisten oppilaiden itsestään tapahtuva verkostoitumi-nen”, Ressun rehtori Antero Penttilä kuvaa. ”Ressun käyneet vain automaattisesti tuntevat toisensa. Se on samanlaista kuin armeijakaveruus. Aina löytyy entisiä oppilaita, jotka auttavat toisiaan.”
Työtä lukiokaverille
Myös eliittilukioiden entisten oppilaiden mukaan verkostot ovat olemassa, vaikkakin ne ovat yleensä hyvin löyhiä ja epävirallisia.
Ressun lukion entisten oppilaiden yhdistyksen Ressut ry:n tavoite on saada koulun entiset oppilaat palkkaamaan nykyisiä.
”Entisiä ressuja on muun muassa toimitusjohtajina ja professoreina. Ressut ry:ssä kehitämme Ressun lukion käyneiden opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä tätä kautta työelämään”, Ressut ry:n taloudenhoitaja, sosiaalipsykologiaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Mia Mäkipää kertoo.
Hän kavahtaa sanoja eliittikoulu ja hyväveli-verkosto. Mäkipään mukaan elitismi ja lahjakkuus ovat eri asioita. Entiset opiskelijat pyrkivät auttamaan nykyisiä, eikä siinä Mäkipään mielestä ole mitään elitististä. ”On oikein, että etsitään väyliä kanavoida suomalaista osaamista ja lahjakkuutta työelämään. Ei kyse ole mistään pappa betalar -meiningistä vaan oikeasta osaamisesta”, hän sanoo.
”Viikko sitten olin yhteistyöneuvottelussa erään yrityksen kanssa. Pian kävi ilmi, että toimitusjohtaja oli käynyt Ressun ja heti löytyi yhteinen sävel”, entinen ressu Anssi Raunio kertoo. ”Mutta pitää huomioida, että Ressu on vain lukio. Jos itse olisin työnantaja, en tietenkään valitsisi työntekijää vain siksi, että hän on käynyt Ressun.”
Eräs esimerkki saman lukion kas-vattien verkostosta on Helsingin Juhlaviikot, jonka sykkiläistä eliittiklikkiä onkin kritisoitu tapahtuman taannoisten tappioiden yhteydessä. Huomattava osa Juhlaviikkojen järjestäjistä, esimerkiksi Esa-Pekka Salonen ja entinen hallintojohtaja Virpi Nurmi, olivat SYK:n kasvatteja ja lähes samaa ikäluokkaa.
Koulun käytävien sisäpiirit
Omaan ikäluokkaan solmittavat siteet ovat eliittilukioiden oppilaille tuleviin työnantajiin luotavia suhteita tärkeämpiä. Oikeiden ihmisten tunteminen auttaa uralla eteenpäin.
”Erilaiset suhteet ovat entistä tärkeämpiä, kun työnantajat eivät nykyisin palkkaa vain työntekijää, vaan myös suhteet ja verkostot, jotka ihmisellä on taustallaan”, muutamia vuosia sitten Kallion lukiosta kirjoittanut entinen oppilas kertoo. Hänen mukaansa ilmaisutaidon lukiossa syntyy erilaisia Suomen kulttuurielämään vaikuttavia klikkejä sekä sisäpiirejä. ”Ryhmät syntyvät spontaanisti ja viattomina. Näissä ryhmissä syntyvä identiteetti vaikuttaa koko loppuelämään”, hän kuvailee.
Lukiossa syntyvät verkostot kestävät läpi elämän. Esimerkiksi Ultra Bra -yhtye on käytännöllisesti katsoen syntynyt Kallion lukiossa.
Nuorsuomalaisen puolueen sanotaan puolestaan olevan sykkiläistä alkuperää. Perustajajäseniin kuuluva päätoimittaja Eero Iloniemi myöntää, että puolueessa on paljon mukana entisiä sykkiläisiä. Huhujen mukaan ensimmäisistä nusuista puolet olisi koulun vanhoja oppilaita. ”Mutta jos joku lukio pitäisi syyllistää, se on Tapiolan lukio. Kaksi kolmesta nuorsuomalaisen puolueen peruskirjan, Ultimatum isänmaalle -teoksen kirjoittajista (Jaakko Tapaninen ja Janne Jutila) on Tapiolan lukiosta”, Iloniemi puolustautuu.
”Kun tapaa ihmisen ja saa tietää, että hän on samasta koulusta, asettaa heti oletusarvoja. Kaveripiirini ydinjoukko on sykkiläisiä. Menin naimisiin sykkiläisen kanssa”, Iloniemi nauraa.
Huippulukioiden oppilaat eivät kuitenkaan vielä koulussa ajattele tulevaisuutta ja työpaikkoja, vanha sykkiläinen muistuttaa. ”Siellä luodaan tavallisia kaverisuhteita, jotka myöhemmin muodostuvat verkostoksi.”
Itsemurhia paineista
Eliittilukiot ovat kuitenkin harvoin oikotie onneen. Kova kilpailu aiheuttaa kovia menestymispaineita. Erään helsinkiläisen huippulukion kouluterveydenhoitaja myöntää, että osa huippulukioiden oppilaista kärsii suorituspaineista.
”Jo lukioikäiset tiedostavat, että kilpailu on kovaa, ja että työtä on tehtävä opiskelupaikkojen ja menestymisen eteen. Yleensä stressi ilmenee päänsärkynä tai esimerkiksi vatsakipuina ennen kokeita.”
Pari vuotta sitten tiedotusvälineissä kohistiin, kun eräässä huippulukiossa muutama oppilas teki itsemurhan. Myös kouluterveydenhoitaja tietää tapauksista ja yrityksistä, mutta pitää niitä ääri-ilmiönä.
Helsingin lukioihin on kova tunku ja huippukouluihin on vielä vaikeampi päästä. Pahimmillaan stressaus alkaa jo yläasteella.
Kovin kisa lukiopaikoista on Mäkelänrinteen urheilulukion yleislinjalle, jonne vaaditaan vähintään 9,73:n keskiarvo. Seuraavaksi tiukimmat rajat olivat perinteisissä eliittilukioissa: Ressussa 9,27 ja Norssissa 9,18. SYK vaatii A-englannin lukijoilta keskiarvon (9,0) lisäksi kielitestin läpäisemisen. Eniten oppilaita Helsingin ulkopuolelta keräävät Kallion lukio ja Torkkeli puolestaan vaativat paitsi hyviä arvosanoja, myös suosituksia sekä ansioitumista taiteissa.
Vain lahjakkaille
Mikä sitten tekee lukiosta suositun?
”Tarvitaan ennakko-oletus. Kun opettajat ja oppilaat uskovat, että koulu on hyvä, siitä tulee hyvä”, SYK:n rehtori Anja-Liisa Alanko sanoo. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat sijainti, aikaisempi maine ja tietty erikoisuus.
Usein nämä kolme yhdistyvät, kuten Ressussa. Koulun rehtori Antero Penttilä myöntää, että Ressulla on etunaan kaupungin paras sijainti, maineikas perinne ja houkutteleva kurssisisältö. Ressun lukio aloitti luokattoman lukion kokeilun ensimmäisten joukossa ja koulussa on tavallista enemmän valinnaisia kursseja.
”Kallion lukiosta ei tee korkealuokkaista opetus vaan oppilaat itse. Motivoituneet oppilaat saavat keskinkertaisenkin opettajan parhaat puolet esiin”, Kallion kasvatti sanoo. Eliittilukioita leimaakin vahva me-henki, oppilaat ovat ylpeitä koulustaan.
Norssin johtavan rehtorin Jussi Luukon mukaan maineikkaille lukioille on ominaista, että sen kas-vatit muistavat aina tilanteen tullen mainita emokoulunsa. Yksi lahjakkuus perinteikkäästä Norssista mainostaa kouluaan enemmän kuin seit-semän tavallisesta Jämsän lukiosta.
Useimmiten eliittilukioiden kasvatit eivät menesty myöhemmässä elämässään sen kummemmin kuin muutkaan. Julkisuudessa huippukoulujen kasvatit huomataan, vaikka oppilaista todellisia lahjakkuuksia on vain murto-osa. He muistavat mainostaa kouluaan.
”Lukiessani Yliopisto-lehden väitöksen tehneiden listaa huomasin siellä, että ainoastaan Norssin ja muutaman muun, kuten Vaasan ja Jyväskylän lyseoiden entiset oppilaat mainitsivat lukionsa nimet. Suurimmalla osalla mainitaan vain yliopiston nimi. Se osoittaa jo jotain”, Norssin rehtori Luukko kuvailee.
Maine hyvänä kouluna ruokkii itseään: se saa lahjakkaat opiskelijat pyrkimään kouluun ja lahjakkuuksien myötä maine kasvaa. Ja mitä enemmän lahjakkaita hakijoita, sitä vaikeampaa on sisäänpääsy.
”Aiemmin norssilaisuus ja koulun maine perustuivat kantakaupunkilaisuuteen. Kaikilla oli sama porvarillinen tausta. Nyt koulussa on ihmisiä ympäri pääkaupunkiseutua ja jopa maalta”, vanha norssi jupisee. Toisen polven ressu, Antti Raunio, on eri mieltä. Vaikka nykyään sisäänpääsyn ratkaisee keskiarvo, hänen mukaansa Ressu muuttaa oppilaan. Helsingin keskustassa oleilu ja Stockmannilla kahvittelu tekee ihmisestä kantakaupunkilaisen. Raunio kävi itse kouluaan Kauniaisista käsin.
Heikki Valkama
Piirros Hans Nissen
