13. marraskuuta 1998
Teksti:

PATU-tutkijaverkosto haluaa laajentaa tieteellistä maailmankuvaa tutkimalla tieteen menetelmin paranormaaleja ilmiöitä ja kokemuksia.
    ”Olin leikkimässä kaverieni kanssa pikkuautoilla kotipihalla. Olimme tehneet
hiekkatien mäenrinteeseen ja ajelimme sitä ylös ja alas. Yhtäkkiä yksi autoista lähti itsekseen ajamaan ylämäkeen”, Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen tutkija Jarkko Kari kertoo selittämättömästä lapsuuden kokemuksestaan.
    Elokuussa 1998 Jarkko Kari perusti Paranormaalin ja henkisyyden tutkijaverkoston (PATU). Verkoston on tarkoitus yhdistää ympäri maata hajallaan olevat aiheesta kiinnostuneet akateemiset tutkijat ja opiskelijat. Lyhyessä ajassa PATU on saanut jo yli 50 jäsentä. Ainoa pääsyvaatimus on akateemisuus, jonka toivotaan lisäävän tutkimuksen uskottavuutta ja laatua.
    ”Maailmalla liikkuu paljon uskomatonta mutta mielenkiintoista tietoa. Haluaisin saada selville mikä siitä on totta ja mikä ei. Totuuden etsiminen minua kai ajaa eteenpäin”, Kari kertoo intohimostaan, joka johti PATUn perustamiseen.
    Tutkijaverkoston tavoitteena on laajentaa tieteellistä maailmankuvaa tutkimalla tieteen menetelmin paranormaaleja ilmiöitä, kokemuksia, uskomuksia ja (raja)tietoa sekä henkisyyttä. Samalla toivotaan myös paranormaalin tutkimuksen julkisuuskuvan kohenevan. Yksittäinen tutkija kun on helppo leimata aka-teemiseksi kylähulluksi.
    Löyhän yhteistyöverkoston perus-toimintoja ovat yhteiset kokoontumiset sekä keskustelu ja tiedottaminen sähköpostilistan kautta. Tämän vuoden puolella ovat valmistumassa myös verkoston tietopankkina ja ”linkkiasemana” toimivat www-sivut. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat tutkimusryhmien ja -ohjelmien perustaminen ja todennäköisesti oman tieteellisen aikakauslehden julkaiseminen Internetin välityksellä.
    Vaikka Kari kertookin saaneensa valtaosin myönteistä palautetta, ovat tiede ja paranormaalius yhdessä aikamoinen höyrykattila. Levitettyään PATUsta tietoa sähköpostitse yliopistoille ja korkeakouluille Karin käyttäjätunnus suljettiin. Tampereen yliopisto oli saanut valituksia ros-kapostista. ”Jouduin kirjallisesti tunnustamaan ’rikkomukseni’ tietokonekeskuksen käyttösääntöjä vastaan ja lupaamaan, etten enää lähettäisi ’roskapostia'”, hän tilittää noitajahtia.

Kaikki on luonnollista ja normaalia

”Yliluonnollista eli paranormaaliahan ei oikeastaan ole, vaan kaikki on luonnollista ja normaalia. Tiede vain ei ole tarpeeksi kehittynyt tutkimaan todellisuuden koko kirjoa”, Kari hahmottelee tiedekäsitystään.
    Useimmat tieteet perustuvat perinteisesti positivistiseen näkemykseen: on olemassa vain yksi, ihmisestä riippumaton objektiivinen todellisuus. Paranormaalin tutkimuksessa lähdetään siitä olettamuksesta, että ihmisten tietoisuus on kehittynyt eri tavoin ja on kehityksen eri tasoilla. Objektiivista todellisuutta ei siis olisi olemassakaan, vaan ihmiset kokisivat todellisuuden sen mukaan, kuinka herkkiä he ovat aistimaan ympäristöään.
    Kari ei halua ottaa kantaa kysymykseen mihin paranormaaleihin ilmiöihin hän itse uskoo: ”Riittäköön toteamus, että niitä suurella todennäköisyydellä on olemassa. Tutkimus varmasti valaisee asiaa tulevaisuudessa.” Tähän mennessä patu-laiset ovat tutkineet mm. ufokontaktihenkilöiden kokemuksia, New Agea, henkisyyttä organisoinnissa, paranormaalien ilmiöiden yhteyttä ihmisten persoonallisuuteen, uusshamanismia ja paranormaalien ilmiöiden torjuntaa länsimaissa.
    Ulkomaiset aiheesta tehdyt tutkimukset ovat Karin mukaan viitan-neet siihen, että tiede tuntee ihmisen vielä kovin puutteellisesti. ”On lapsellista ajatella, että ihminen olisi evoluutionsa päässä. Yhtä naiivia on ajatella, että tiede tietää nyt jo lähes kaiken mitä tiedettävissä on. Jos osoittautuu, että ihmiselle voi kehittyä erilaisia yliluonnollisia, esimerkiksi telepaattisia kykyjä, sillähän olisi valtava vaikutus koko maailmaan”, Kari jatkaa.

Skeptikolla selitys ajatustensiirrolle

Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkija Jukka Häkkinen suhtautuu PATUun mielenkiinnolla mutta epäillen. ”Siitä, että tosiaan tiedämme kovin vähän ihmisen mielen ja aivojen toiminnasta, ei voida mitenkään päätellä tai pitää todennäköisenä, että ihmisellä olisi telepaattisia kykyjä tai että niitä olisi kehittymässä.”
    Häkkisen mukaan esimerkiksi psykologiassa on jo pitkään käytetty mittausmenetelmiä, joiden avulla ihmisten subjektiivisia aistimuksia ja kokemuksia voidaan mitata ja tulkita yksilöiden välisistä suuristakin eroista huolimatta. Sama pätee pa-ranormaaleihin ja mystisiin kokemuksiin.
    ”Psykologiassa, kulttuurientutki-muksessa sekä lääketieteessä voidaan hyvin tutkia ja on tutkittukin minkälaisia epätavallisia kokemuksia ihmisillä on ja mihin tilanteisiin ne liittyvät. Tällöin ei kuitenkaan ole välttämätöntä päätellä, että paranor-maalin kokemuksen taustalla on jokin oikeasti paranormaali ilmiö, vaikkapa telepaattinen ajatustensiirto. Sen sijaan kyseessä voi olla ihmisen tietojenkäsittelyyn liittyvä piirre, jokin aivotoiminnan erikoisuus tai kulttuuriin liittyvä seikka”, Häkkinen painottaa.

Paranormaalin ja henkisyyden tutkijaverkostosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Jarkko Kariin: csjakar@uta.fi

Antti Helin
kuvitus Jussi S. Karjalainen