16. lokakuuta 1998
Teksti:

Poliitikko siirtyy Suomessa lopullisesti raskaaseen sarjaan vasta julkaistuaan kirjan. Tarkoitukseen kelpaavat yhtä hyvin puolivillaiset muistelmakyhäelmät (Pesälä), pornahtavat kirjekokoelmat (Uosukainen) tai jopa alakoulutasoiset romaanit (Pokka).
    Tärkeintä on tehdä vaalikirja, johon heitetään muutama mehevä paljastus iltapäivälehtien reposteltaviksi. Kaikenlainen oman aatteen arviointi ja erittely on niin epäseksikästä, että se säästetään tupailtoihin. Kirjallisella imagolla kosiskellaan liikkuvia kaupunkilaisäänestäjiä ja jopa kerätään vaalikassaan roimat tekijänoikeuspalkkiot (Uosukainen).

Koiraihminen ja Broileri

Vaalikirjasyksyn avaa kaksi mielenkiintoista tapausta: Esko Ahon Pääministeri ja Elisabeth Rehnin Kaikki on mahdollista – 90-luvun muistelmat (toim. Saska Snellman, os. Saarikoski).
    Kirjojensa perusteella kumpikaan ei erityisesti pyri presidentiksi ja vielä samasta syystä. Avajaisnauhoja leikkaavan edustushahmon rooli ei kiinnosta vallan makuun päässeitä päättäjiä.
    Tulevista presidenttiehdokkaista Aho ja Rehn edustavat äärilaitoja. Aho on 44-vuotias Keskustan broilerihautomon kultapoju, joka siivet saatuaan liiteli nuorisovirkojen kautta puolueensa johtoon ja pääministeriksi.
    63-vuotias Rehn pääsi eduskuntaan 1979 ja oli vuosikausia RKP:n oikean laidan rivikansanedustaja. Hänen nosteensa alkoi puolustusministeriydestä ja jatkuu YK:n erityislähettiläänä Bosniassa.
    Rehnin kirja on kolmijakoinen. Alkupuolella esiintyy puolustusministeri, joka henkilöi itseensä koko 90-luvun alkuvuosien uusisänmaallisen hurmahengen. Hornet-hankinnat, lottien rehabilitointi, puolustusvoimien avautuminen – kaikki maailman ensimmäisen naispuolustusministerin ansioita. Koko kirjaa värittää tarve todistaa, kuinka Rehn oli aina oikeassa ja muut väärässä.
    Saska Snellmanin sujuvasti kirjoittama teos etenee ministerikaudesta presidentinvaaleihin, joiden ensimmäisellä kierroksella koiraihmisten ehdokkaana aloittanut Rehn nousi yllättäen voittajasuosikiksi.
    Lokasangot kolisevat Rehnin tilittäessä Ahtisaaren ja Väyrysen likaista kampanjointia, joissa Lillania lyötiin niin hallituksen talouspolitiikalla kuin Jeesuksellakin.
    Kiinnostavin osuus kirjassa on kertomus ajasta YK:n tehtävisssä Jugoslaviassa. Rehn käsittelee Balkanin ruutitynnyriä perusteellisesti ja valaisevasti.

Bergman vastaan murmeli

Ahon kuivakka tekele on kertomus nuoren pääministerin selvitymistari-nasta laman syövereissä. Väyrysen ahdistelemana ja Koiviston tukemana Aho johdatti Suomen EU-jäsenyyteen ja moukaroi hyvinvointivaltion perustukset uuteen, laman pakottamaan muotoonsa.
    Oppositioon hautautuneelle keskustajohtajalle on tullut kiire palauttaa äänestäjien mieleen pääministerivuosiensa saavutukset.
    Pikaisesti sutaistujen vaalikirjojen valossa suomalaisilla on seuraavissa presidentinvaaleissa mistä valita. Listalta löytyy itseään Ingrid Bergmanin näköisenä (!) pitävä, seksistä nauttiva, iloinen karjalainen Riitta Uosukainen, vaatteettomaksi keisariksi paljastunut totaalipragmaatikko Martti Ahtisaari, toleranssilla elämöivä sotahaukka Elisabeth Rehn ja poliittiseen eläintarhaan nuorena suljettu murmeli Esko Aho. Hannele Pokka ei taida aprikoosiromaanillaan mahtua mukaan edes Keskustan ehdokasasetteluihin.
    Aho kirjoittaa: ”Kun tiedonvälityksen rytmi koko ajan kiihtyy, asioita täytyy äärimmilleen yksinkertaistaa. Monisanaisiin selityksiin tai taustojen kuvaamiseen ei jää aikaa, täytyy päästä suoraan asiaan. Parhaiten asetelma pelkistyy henkilöimällä.”
    Leikkiin ryhtyneet poliitikot pyörittävät hulavannetta Speden Speleis-sä, esittelevät Iltalypsyssä nappikokoelmaansa ja imitoivat Jouko Turkkaa. Kotimatkalla virka-autonsa takapenkillä he sanelevat erityisavustajalleen tulevan kirjansa käsikirjoitusta: ”Median pyörittämästä politiikasta on tullut pinnallista.”

Esko Aho: Pääministeri (Otava). 172,-
Elisabeth Rehn (toim. Saska Snellman): Kaikki on mahdollista – 90-luvun muistelmat (WSOY). 160,-

Jaakko Lyytinen
Kuva: Sanna Skants