02. lokakuuta 1998
Teksti:

Kansalaisaktivistit matkustavat maailmalle kollegatapaamisiin aivan kuten liikemiehet, poliitikot ja tutkijat. Paikalliset poliisit eivät ole aktivistien ulkomaisista apujoukoista innoissaan.
    Tuorein konflikti ylikansallisen vastarintaliikkeen ja virkavallan välillä sattui elokuussa Skotlannissa, kun ydinsukellusveneiden aseistariisun-taa ajaneet aktivistit käynnistivät Trident Ploughshares 2000 -kampanjansa. Parisataa eri maista tullutta aurantakojaa pystytti elokuun puolivälissä leirin Faslanen huippuvartioidun laivastotukikohdan ulkopuolelle.
    Pari viikkoa kestäneen leireilyn seurauksena muutamat mielenosoittajat odottavat paikallisessa vankilassa oikeudenkäyntiä. Britannian vankeinhoitoon ovat tutustuneet muun muassa suomalaiset Katri Silvonen, 20, ja Hanna Järvinen, 21.

Superaktivistit sellissä

TP 2000 -kampanjan tukiryhmäläinen Mikko Koskinen, 21, oli myös Skotlannissa, mutta palasi Suomeen ennen aktivistien pidätystä. Hänen yhteydenpitonsa suomalaisnaisiin katkesi kokonaan, kun vangeilta otettiin levottomuuksien pelossa postimerkki- ja puhelinkorttirahat pois.
    Koskinen kertoo, etteivät naiset lähteneet Skotlantiin kylmiltään, vaan olivat jo etukäteen varautuneet muutaman kuukauden vankeustuomioihin. ”Valmistautumiseen kuului keskusteluja kavereiden ja sukulaisten kanssa. Näin haluttiin kuulla muiden kanta asiaan ja varmistaa läheisten tuki myös mahdollisen vankilatuomion aikana”, Koskinen sanoo.
    Siviilissä molemmat suomalais-naiset työskentelevät ydinasekampanjan parissa For Mother Earth -järjestön kansainvälisessä toimistossa Belgian Gentissä. Kesällä Silvonen ja Järvinen järjestivät rauhanleirin Brysselissä ja kävelivät sieltä Koskisen tavoin suoraan Skotlantiin. Kansainvälinen Walk for Nuclear Disarmament vei viitisen viikkoa.
    Koskinen on pannut merkille, että poliisien otteet ovat tiukentuneet samaa tahtia kuin aktivistien liikkuvuus on lisääntynyt. ”Nytkin kun menimme Englantiin kävellen, terroristipoliisit olivat vastassa ja joitakin ihmisiä kuulusteltiin heti maahan tullessa.” Brysselin rauhanleirille kesällä yrittäneille itäeurooppalaisaktivisteille viranomaiset eivät myöntäneet viisumeita. Koskisen mukaan monille Euroopan ulkopuolelta tapahtumiin tuleville ei ole myönnetty viisumeita enää vuosiin.

Suomen poliisi varautuu

Poliisien otteen tiukentumisen huomasi myös lääketieteen kandidaatti Ville Holmberg, 22, osallistuessaan elokuussa Genevessä Globalisaatio ja vastarinta -seminaariin. Muun muassa MAI-sopimusta käsitellyt seminaari katkesi eräänä aamuna puolensadan poliisin kolistellessa paikalle. Poliisi tutki seminaaripaikkana toimineen omakotitalon ja kuskasi kaikki 50 osanottajaa kamarille. Vaikka ihmiset päästettiin pois samana päivänä, osallistujien tavaroita takavarikoitiin pidemmäksi aikaa.
    Myöhemmin virkavalta kertoi etsineensä paikasta laittomasti maassa oleskellutta saksalaista, jolle poliisi oli kevään WTO-mielenosoituksissa langettanut viiden vuoden porttikiellon Sveitsiin. Mies löytyi, mutta Holmberg epäilee aktion todelliseksi syyksi poliisin pelkoa uusista mielenosoituksista. Poliittisesti herkässä Genevessä kun sijaitsee maailman kauppajärjestö WTO:n pääkonttori ja YK:n Euroopan päämaja.
    Kaupungissa kahakoitiin kunnolla viimeksi toukokuussa, kun kymmenien tuhansien ympäri Eurooppaa saapuneiden – lähinnä työttömien – mielenosoitus riistäytyi käsistä ja lähes tuhat marssijaa päätyi putkaan.
    Ensi kesänä Kölnissä pidettävien G7-maiden kokouksen ja EU:n huippukokouksen yhteyteen ollaan myös suunnittelemassa suuria monikansallisia mielenosoituksia. Joulukuussa 1999 EU-huippukokous järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingissä, Suomen puheenjohtajakaudella. Saattaa olla, että silloin nähdään kansainvälisen tason mellakoita ensimmäistä kertaa myös meillä, jos ja kun aktivisteja ympäri Eurooppaa saapuu Suomeen mieltä osoittamaan.
    Poliisikin on varautunut. Virkavallan viimeisimmät opintomatkat ulkomaille johtivat joukkojenhallintayksikön eli Jouhan perustamiseen. Jouha-joukot on koulutettu käyttämään suuren maailman tyyliin muun muassa suojakilpiä, mellakka-aitoja ja vesitykkejä.

Mikko Metsämäki
Kuva: Sanna Skants