04. syyskuuta 1998
Teksti:

Suomen kehitysapu on edelleen kaukana YK:n asettamasta tavoitteesta, joka on 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Apu on jäänyt lamavuosien tasolle 0,34 prosenttiin. Ensi vuodeksi se olisi pudonnut vieläkin pienemmäksi, ellei kiusallinen miinakysymys olisi tullut hätiin.
    Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto vuokraa puolustusministeriöltä Raisu-miinanraivaajia ensin Kambodzaan ja myöhemmin Mosambikiin leasing-sopimuksilla. Näppärä tapa pitää Ottawan miinankieltosopimuksen allekirjoittaneet maat tyytyväisinä ja samalla ostaa omaatuntoa – siirtämällä rahaa omasta taskusta toiseen. Sopimuksen allekirjoituksesta puhutaan aikaisintaan vuonna 2010. Moraalisesti tilanne on kestämätön.
    Erikoistutkija Arto Nokkala kyseenalaistaa koko Suomen suurhyökkäystä vastaan rakennetun miinapuolustuksen mielekkyyden. Keskustelussa on jatkuvasti esillä miinojen korvaaminen, ei poistaminen. Nokkalan mukaan sitäkin tulisi vakavasti harkita. Suomen puolustuskyky suhteessa Venäjään on noussut viime vuosina huimasti. Valtaosa muutoksesta johtuu Venäjän heikkenemisestä. Mihin miinoja enää tarvitaan? Torjumaan kansainvaelluksia? Siviilejä vastaan?

Jan Erola
päätoimittaja

Kehitysavusta ja miinakysymyksestä lisää jutussa Pohjoisen miehen taakka.

Vastapääkirjoitus: Raja railona aukeaa

Päätoimittaja Erola on nähnyt kesällä Mosambikissa miinojen silpomia lapsia. Epäilemättä järkyttävä näky. Niisk. Liikutus on samalla sammuttanut viimeisenkin järjenvalon Erolan pääkopasta. Hän ehdottaa, että koska Mosambikissa lapset astuvat ympäri maata holtittomasti kylvettyihin miinoihin, pitää Suomen itärajalta poistaa puolustustarkoituksessa sinne sijoitetut miinat. Onhan nekin lopulta suunnattu siviiliväestöä vastaan.
    ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”, monesti lainattu viisaus sanoo kansakuntien elämänkysymyksistä. Erolalle tosiasioita tärkeämpää on moraali. Kunhan sädekehä loistaa kirkkaana.
    Jos Pyhä Erola liikutukseltaan ehtisi, hän voisi paneutua talouskriisin runteleman Venäjän tilanteeseen. Kaaoksen keskeltä tankkien katolle voi johtajana nousta muitakin kuin demokraattisia jeltsineitä. Horneteista huolimatta Suomella on yhä liki 1300 kilometrin itäraja Venäjän kanssa. Siinä vaiheessa, kun yhdellä dollarilla saa enemmän ruplia kuin liiroja, voi kansainvaelluskin rajan yli olla mahdollinen uhkakuva. Sotahullujen kenraalien haaveilemien taisteluhelikopterien hinnalla saisi miljoonia jalkaväkimiinoja. Lisää.

Jaakko Lyytinen,
teini-iässä minäkin olin rauhanmarssilla.