Pitäisikö olla huolissaan, jos tykkää Naisen kanssa -sarjakuvasta?
On kaksi tapaa, jolla naiset kertovat pitävänsä Nyt-liitteen sarjakuvasta Naisen kanssa: he ovat joko spontaanisti innoissaan tai madaltavat luottamuksellisesti ääntään tunnustuksen tehdessään. Heistä Mikael Gyllingin ja Teppo Sillantauksen teksti parisuhteen lainalaisuuksista väärinymmärretyn miehen näkökulmasta on ajoittain kiusallisen osuvaa havainnointia. Julman kirjoittajakaksikon mukaan miehen pitää muun muassa olla mustasukkainen, muuten nainen ei koe itseään arvostettavan naisena. Mutta mikäli mies arvostaa naista liikaa nimenomaan naisena, saattaa seurauksena olla naisen mustasukkaisuus omalle ruumiilleen.
Kiitosta saa ranskalaisen Stéphane Rossen outoihin mielleyhtymiin perustuva kuvitus, joka matkii 50-luvun tyyliä ja on tunnelmaltaan uhkaava. Kirjallisuustieteen maisteri Virpi Blom hämmästyy kuullessaan, että on olemassa naisia, jotka pitävät Naisen kanssa -sarjakuvasta.
Ymmärrän parodiaa ja se on oivallinen stereotypioiden purkutapa, mutta minusta Naisen kanssa ei ole osuva”, Virpi Blom sanoo. Levis-farkkujen mainosfilmeistä gradunsa tehnyt Blom lisää: ”Beavis ja Butthead on sen sijaan hyvää parodiaa nuorten miesten sukupuoliodotuksista.”
Kun seksuaalipoliittinen säätiö Sexpo palkitsi viime syksynä Naisen kanssa -sarjakuvan, Blom kirjoitti valituskirjeen. Hänestä oli häkellyttävää, että Sexpo saattoi pitää sarjakuvaa edistyksellisenä. Blomin mielestä sarja edistää vääriä asenteita.
”On ihan mahdoton ajatus, että nainen on romanttinen mielikuvamaailmassa elävä, intuitiivinen ja eteerinen hullu, jolla ei ole minkäänlaista todellisuudentajua; joka ei pidä seksistä eikä ymmärrä vapauden ja itsenäisyyden päälle, ja jonka tärkein tehtävä on parisuhteen kanssa pelleileminen. Ja mies taas on vapautta kaipaava mutta kotiinsa lukittu, joka tahtoo vain lähteä poikien kanssa kaljalle. Ja nainen ei sitä koskaan ymmärrä.”
Vanhentunut naiskuva
Viehättävän ja vauhdikkaan Blomin vuodatusta on mykistävää kuunnella. Naisen kanssa -sarjakuvan kuva parisuhteesta ärsyttää myös hänen tuoretta aviomiestään. ”Olemme yhdessä voineet pumpata toisemme täyteen pehmeää raivoa.”
Blomin mielestä Naisen kanssa esittää parisuhteen surullisena pelinä, jossa kumpikaan osapuoli ei voi koskaan ymmärtää toisiaan ja keskustelu on mahdotonta. ”Se on turhaa puhetta tällaisena aikana, jolloin ihmiset muodostavat yhä vapautuneemmin suhteita ja onnistuvat kommunikoimaan niissä.”
Blomista on vanhentunutta puhua siitä, että miehen täytyy ostaa naiselle kalliita lahjoja tai nainen närkästyy. Hän on itse 31-vuotias ja epäilee, että häntä vanhempi sukupolvi voi pitää sarjakuvasta enemmän. Itse olen 27 ja olen kuullut, että Naisen kanssa saa nimenomaan vanhemmat naiset kiehumaan.
”Sukupolvi ei aina tarkoita ikää. On tietenkin mahdollista, että kuulun sukupolveen, joka on tottunut varomaan näiden asioiden kanssa. Minulle ei ole päivänselvää, että sukupuolirooleista saa puhua miten huvittaa. Toivon, ettei minun tarvitsisi nähdä tällaista naisen mallia enää.”
Blomin mielestä naiset syyllistävät itseään jäädessään kiinni Naisen kanssa -sarjakuvassa perinteisiksi naisten paheiksi leimatuista piirteistä. Sarjakuvasta pitäminen on puolustusmekanismi.
Nyt-liiteeseen tulee enää harvoin sarjakuvasta ärsyyntyneiltä lukijoilta valituspostia. Vastailmestynyt Naisen kanssa -kirja on ilmeinen menestys. Ulkomailla on oltu siitä kiinnostuneita. Naisen kanssa -sarjakuvan lukutapoja on monia. Eräs isoäiti sanoi: ”Sehän on ihan totta. Hyvä, että se on tehty sarjakuvan muotoon. Eiväthän nuoret miehet muuten jaksaisi lukea sitä.”
Rosse, Sillantaus ja Gylling: Naisen kanssa (Nemo 1998), 144mk.
Minna Joenniemi
Karjua kanssa
Vasta ilmestyneen sarjakuva-albumin, Helsingin Sanomien sarjakuvasivuiltakin tutun Viivin ja Wagnerin piirtäjä Jussi ”Juba” Tuomola vierastaa sanaa parisuhdesarjakuva, vaikka käsitteleekin sian ja naisen parisuhdetta. Wagner-sika on sovinisti, hellyttävä karju, jolla on keski-ikäisen lähiömiehen asenteet. Hänen kumppaninsa Viivi on itsetietoinen ja kulturelli nuori nainen.
Sarjakuvan ideat perustuvat arkisiin oivalluksiin ja ilkeilyyn. Milloin Wagner kuit-tailee Viiville tämän säärikarvoista, milloin tämän lukutottumuksista. Viivin lukiessa romaaneja ja kaunokirjallisuutta, Wagnerin lukemistoa ovat sarjakuvat ja miestenlehdet.
Ystävistäni miehet pitävät yleensä enemmän Nyt-liitteen Naisen kanssa -sarjakuvasta ja naiset Viivistä ja Wagnerista. Juban jakaessa sarjakuvansa julkaisutilaisuu-dessa omistuskirjoituksia nimmareiden hakijat olivat lähinnä naisia tai vaimoilleen ja tyttöystävilleen nimeä pyytäviä miehiä.
Siinä missä naisen kanssa perehtyy naisen mysteereihin, Viivi ja Wagner kertoo miehisestä ajattelusta. Mutta kummatkin sarjat tulevat luodanneeksi myös vastakkaista sukupuolta.
Viivi ja Wagner palaa Helsingin Sanomiin lokakuussa.
Heikki Valkama
Viivi ja Wagner: Sikspäkki ja salmiakkia, Arktinen Banaani, ovh. 54mk.
