”Olin Julie Delphyn kanssa sängyssä ja sain turpaani”, Mika Seppälä muistelee Cannesin elokuvafestivaaleja. Ranskalaisen näyttelijäkaunottaren petiin Seppälä päätyi neuvotellessaan hänen vierailustaan Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleille. Delphyn kotona vietetyn päivällisen aikana alkoi Cannesin palkintogaala ja talon ainoa tv oli Julien sängyn päädyssä. ”Siinä me vain maattiin ja katsottiin televisiota”, Seppälä myhäilee. Vaikka Delphyn vierailu R&A -festivaaleille valitettavasti peruuntuikin, hänen tähdittämänsä Les Milles Merveilles L¦Univers (Universumin tuhannet ihmeet) on ohjelmistossa. Turpiinsa Seppälä sai poistuessaan eräistä Cannesin lukuisista pippaloista.
”Ne olivat Armageddon -leffan bileet ja olimme lähdössä hotellille. Yhtäkkiä joku vain tuli ja löi. Lasit hajosivat ja naama meni mustaksi. Todellinen maailmanlopun meininki.”, Seppälä naureskelee. Hän ja Pekka Lanerva kuuluvat Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalien järjestäjiin. Heidän työhönsä kuuluu koluta maailman elokuvafestivaaleja ja etsiä hyviä elokuvia, tuntemattomia suuruuksia ja uusia kykyjä. ”Kiertämisen tärkeimpiä anteja elokuvien ohella on tutustua tekijöihin ja alan ihmisiin eri puolilla maailmaa. Tuttujen kanssa on paljon helpompi tehdä yhteistyötä ja heitä on mukava kutsua festivaalivieraiksi”, Seppälä ja Lanerva kuvailevat.
Gonzoa, seksiä ja väkivaltaa
Tänä vuonna Seppälä kiersi Cannesin lisäksi Portugalin ja Sodankylän festivaalit. Lanerva puolestaan kävi Cannesin ohella Lontoossa ja Berliinissä. ”Cannes on suuri sirkus, jolla ei tunnu olevan juuri mitään tekemistä elokuvien kanssa. Vip-korttien esittely ja bileisiin pääsy tuntuu olevan tärkein asia. Mutta kyllä sieltä voi löytää jopa elokuvia-kin”, Seppälä hymähtää. Can-nesista hän löysi Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleille muun muassa gonzo-journalismin isän, Hunter S. Thompsonin kulttikirjaan pohjautuvan Terry Gilliamin elokuvan Pelkoa ja Inhoa Las Vegasissa sekä Douglas Buckin perheensisäisiä kommunikaatiovaikeuksia kuvaavat järkyttävät lyhytelokuvat Cutting Moments ja Home.
Lanerva kehuu löytäneensä Cannesista John Mayburyn elokuvan Love Is The Devil kuvataiteilija Francis Baconista ja hänen suhteestaan ihailijaansa Dwayeriin, joka murtautuu hänen kotiinsa. Murtautujasta tulee taiteilijan malli ja rakastaja. ”Se on tunnustuksellisen homotai-teilijan lumoavan kaunis filmi”, Lanerva kuvailee.
Hänen löytöihinsä kuuluu myös ranskalaisen Caspar Noén uusi elokuva Seule Contre Tous (Yksin kaikkia vastaan), ”yhteiskuntakriittinen ja samalla teknisesti kikkaileva rankka tarina miehestä, joka vihaa kutakuinkin kaikkea.” ”Portugalissa meno oli rajua, mutta antoisaa”, Seppälä muistelee, mutta ei suostu kertomaan enempää. Portugalin Fantasporto-elokuvajuhlilla hän kertoo törmänneensä ohjaaja Ivan Cardozoon ja hänen elokuviinsa. ”Cardozo on Brasilian kansallissankari, presidentin sekopäinen serkku, joka tekee elokuvia kuin John Waters ja Russ Meyer. Ne ovat aivan uskomattomia: huumoria, seksiä ja väkivaltaa brasilialaisella reseptillä toteutettuna”, Seppälä kertoo. Cardozon elokuvia on Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla luvassa kokonainen sarja: Scarlet Scorpion, The Secret Of The Mummy, Seven Vampires sekä lyhytelokuva At Midnight With Glauber.
Heikki Valkama
