22. toukokuuta 1998
Teksti:

Lauantaina 18.4. kello yhdeltä iltapäivällä alkoi Metsätalolta tapahtumasarja, joka johti yhteenottoon yliopiston päärakennuksen kohdalla Yliopistokadulla. Tappelun rikostutkinta on vielä kesken, mutta konfliktin toinen osapuoli Ilkka Tanner, 53, haluaa kertoa oman näkemyksensä tapahtumista. Tanner painottaa, että hän ei pane painoa tapauksen juridiselle puolelle – se on tuomioistuimen asia.
    Peter Pryce
oli poistunut tiedekuntatentistä, kun Unioninkadun toisella puolella kävellyt Tanner alkoi huudella Prycelle.
    ”Mainitsin kyllä sanan neekeri. Tämä kiinnitti sen huomiota niin suunnattomasti, että se juoksi tien toiselta puolelta ja kysyi englanniksi: What did you mean?” Tanner kertoo. ”Käytitkö sanaa neekeri, hän kysyi ja vastasin kyllä. Kun olet neekeri, niin kyllä minä saan sanoa, totesin.”
    Tannerin mukaan Pryce soitti poliisille ja sanoi puhelimeen:Here is a man who says neekeri. Prycen mukaan Tanner oli tätä ennen lyönyt häntä kaulaan, minkä Tanner kieltää jyrkästi.
    ”Olin menossa autolleni. Pryce seurasi minua ja töni koko ajan. Sanoin: painu pois. Huusin kadulla olleille pojille: katsokaa kun tämä tönii minua. Kai se yritti siinä huitaistakin minua”, Tanner muistelee.

”Näyttihän se varmaan pahalta.”

Prycen mukaan Tanner löi häntä käsivarteen autosta ottamaallaan tunkilla ja pudotti avaimensa. Ne Pryce kertoo ottaneensa talteen estääkseen häntä lähtemästä paikalta, minkä jälkeen Prycen mukaan Tanner kaatoi hänet ja alkoi hyppiä hänen nivustensa päällä. Tanner kiistää, että hän olisi lyönyt tunkilla tai hyppinyt Prycen päällä. Tannerin mukaan paikalla ollut tyttö todistaa hänen uhanneen Prycea tunkilla mutta jättäneen lyömättä.
    ”Varoin ehdottomasti lyömästä sitä. Halusin päästä miehestä eroon, niin otin kättä pidempää ja uhkasin että häivy siitä”, Tanner kertoo ja puhuu korkeintaan ”painiotteista”.
    ”Kyllähän ihminen taistelee avaimistaan. Ajattelin, että olen vanhempi, se kevyempi ja nuorempi, joten arvelin etten pärjäisi tappelussa. Se kuitenkin kaatui. Eikä antanut avaimia. En voinut päästää häntä menemään, sillä ilman avaimiahan en olisi päässyt kotiin.”
    Ihmisiä alkoi kerääntyä kahinan ympärille.
    ”Näyttihän se varmaan pahalta, mutta on minulla sen verran kokemusta etten rupea lyömään keskellä kirkasta päivää niin että ihmiset näkevät. Olen ollut poliisin palveluksessa haastemiehenä ja portsarina”, Tanner vakuuttaa.
    Poliisin tullessa paikalle Tannerin avaimet olivat Prycen kädessä.
    ”Sehän täyttää ryöstön tunnusmerkit! Poliisin tulon jälkeen mies ei enää ymmärtänytkään suomea.”

”Suunnatonta röyhkeyttä”

”Ihmettelen mistä se voi semmosen suunnattoman röyhkeyden saada, tuommonen henkilö. Onkohan hän jonkun heimopäällikön poika, kun on niin suuri itsetunto? Kyllä normaali [ihminen] olisi hävinnyt siitä – vieraassa maassa”, Tanner ihmettelee. ”Hän itse provosoi tilanteen. Jos minä olen Marokossa tai venäläisessä kapakassa ja joku sanoo minulle jotain, mistä en ole varma onko se hyvää vai huonoa, menen vain eteenpäin.”
Tanner ei tiennyt Prycen yliopistotaustasta mitään. ”En kohdistanut hyökkäystäni yliopiston neekereitä kohtaan”, hän vakuuttaa. ”Arvelin, että hän on jossain määrin valistunut tai valistettu rotukysymyksessä niin huomattavasti, että olisi pitänyt rikollisena neekeri-sanan käyttämistä. Mutta sitä ei ole tietääkseni vielä kriminalisoitu, eikä toivottavasti kriminalisoidakaan.”
    Tanneria huolettaa joutuminen jälleen ennakkotapaukseksi loukkaavien sanojen käytöstä. Hän on saanut kertomansa mukaan ensimmäisenä suomalaisena sakkoja ryssä-sanan käytöstä vuonna 1994. Tuolloin loukattu venäläinen oli potkaissut häntä nivusiin. Hovioikeus langetti miehille salomonintuomion: molemmille päiväsakkoja.
    ”Tuli mieleen, että ollaanko nyt hakemassa samaa sanalle neekeri. Että olisi solvaus käyttää sanaa neekeri sen rodun edustajasta”, Tanner pohtii.
    Hän arvelee, että Pryce ”ottaa vielä kunnollakin turpaan. Sellaisessa paikassa, jossa ei ole muut näkemässä.”

”Terve ihminen on rasisti”

”Jos ajatellaan biologisesti, jokainen terve ihminen ja eläin on rasisti. Jokainen pyrkii suojelemaan omaa reviiriään ja omia naaraitaan. Mikään kansa ei ole säilynyt historiassa, jos se on antanut muiden sulautua itsensä kanssa.”
    Tannerin mukaan kyseessä on kamppailu olemassaolosta.
    ”Alempi sosiaaliluokka taistelee reviiristä ja naisista. Eihän Kaivopuistossa tai Westendissä monta neekeriä ole. Yhdysvalloissakin valkoinen alaluokka vihaa kaikista eniten neekereitä”, työtön Tanner puolustautuu.
    Tannerin mukaan Suomi on jo myyty suurelle rahalle maailmalle.
    ”Olemme niin paljon velkaa, että meillä ei ole enää omaa ulkomaalaispolitiikkaa. Saksa ja Ranska haluavat vähentää omaa pakolaispainettaan ja ohjata sitä pohjoiseen”, Tanner arvelee
    ”Onko mitään järkeä, että maahan tuodaan velkarahalla toisenrotuisia ihmisiä elätettäväksi. Tavallisestihan on tuotu orjiksi tai halpatyöläisiksi, niin että toinen rotu katsoo hyötyvänsä näistä. Historiassa on tuskin tapausta, jossa otetaan velkaa ja elätetään tämmöinen ryhmä paremmin kuin oma alaluokka”, Tanner pohtii.

”Luvassa rotumellakoita”

Tanner ennustaa, että rotumellakat tulevat Suomeenkin: ”Olen miettinyt keinoja, jotta tilanne ei aivan ryöstäytyisi käsistä. Näyttää, että se on räjähtämässä. Poliittista kautta ei näytä tulevan mitään muutosta”, Tanner miettii. Raimo Ilaskivi olisi ollut hänelle paljon mieluisampi presidentti kuin Martti Ahtisaari. ”Ilaskivellä on sentään omia ajatuksia”, Tanner punnitsee.
Hän haikailee Ruotsiin ja Ranskaan, jossa on Ny demokrati ja Le Penin puolue ajamassa muukalaisvastaista politiikkaa. Meillä asiasta ei puhuta.
    ”Suomessa uusi tilanne on tullut niin nopeasti, että ihmiset eivät tajua sitä vaaraa. Vasta kun tilanne on räjähtänyt silmille, ihmiset ymmärtävät sen. Silloin meillä on todella monikulttuurinen maa, jossa on rotutaistelut.”
    Tanner pahoittelee, että skinheadeja on niin vähän. He saisivat sanoman perille.
    ”Ainoa mitä minä voin tehdä, on tehdä näitten [ulkomaalaisten] olon hankalaksi. Sanoa, että minä en pidä että sinä olet täällä.”
    Vanhatkaan viholliset eivät ole unohtuneet. ”Mustalaisia halveksitaan joka maassa. Se on loiskulttuuri. Kuka tykkää loisista? Ei kukaan”, Tanner kysyy ja vastaa.
    Tannerin mukaan romanit ovat kiitelleet, että he ovat päässet aiempaa helpommalla viime vuosina. Syynä on vieläkin alhaisemman kastin eli somaleiden syntyminen. ”Negatiivisuus on jakautunut useammalle alueelle, siitä ei kohdistu mustalaisiin niin paljon mitä ihmisen sielu voi ottaa, vakiomäärä vihaa. Ennakkoluulo on säilynyt ennallaan, mutta vihanpitoon ei riitä niin paljon energiaa. Vihan määrä on vakio.”·

Todistajat, tulkaa esiin

Rikossyytteen nostaneen ghanalaisopiskelijan Peter Prycen
asianajaja Johanna Ojala ihmettelee, miksi kymmenistä paikalla olleista vain yksi kelpuutettiin todistajaksi poliisin rikostutkimuksessa.
    Ojala kertoo saaneensa sähköpostiviestejä Prycen tapauksen silminnäkijöiltä. Niissä kerrotaan, että Pryce vaati useaan otteeseen poliiseja ottamaan yhteystiedot läsnäolleilta – turhaan.
    ”Ihmettelen miksi. Nimen ottaminen talteen ei ole kovin vaivalloista”, hän kummastelee.
    Ojala on erikoistunut ulkomaalaisten oikeustapauksiin. Hän on aiemminkin kohdannut todistajakatoa.
    ”Esimerkiksi ravintolassa tapahtuneeseen pahoinpitelyyn ei ole saatu yhtään todistajaa, vaikka paikalla on vuoren varmasti pilvin pimein silminnäkijöitä”, Ojala kertoo.
    Hänen mukaansa tyypillinen tilanne on, että ulkomaalaisen ja vahtimestarin välisessä nahinassa on otettu vain toisen vahtimestarin todistajanlausunto.
    ”Luotettavampia, kokonaan sidoksista vapaita todistajanlausuntoja ei ole vain syystä tai toisesta ole kirjattu”, Ojala ihmettelee.
    Pryce-Tanner -tapauksen tutkintoja johtava ylikonstaapeli Ilpo Liikkasen mukaan pelkästään lääkärinlausunnossa saattaa kulua kuukausia. ”Todistajien määrästä ei ole ohjeita. Se on partion harkinnassa”, Liikkanen kertoo.·
Peter Prycen asianaja Johanna Ojala pyytää pahoinpitely-tapauksen nähneitä ottamaan häneen yhteyttä. Puhelinnumero on (09) 278 1010.

Jan Erola
Kuva: Riku Isohella