Ehkä Ruotsi-otteluitakin hienompi elämys”, opiskelijoiden liikuntaliiton OLL:n puheenjohtaja Esa Mänttäri kuvaa SELL-kisoja, jotka järjestettiin vappua seuranneena viikonloppuna Virossa. Liki 800 opiskelijaa Baltiasta ja ympäröivistä maista kokoontui Tarttoon ottamaan toisistaan mittaa urheilukentällä. Edustajia oli yhteensä viidestätoista maasta ja 56 yliopistosta.
Suomalaisten edustus henkiin herätetyissä kisoissa oli vaatimaton. Vain kolmisenkymmentä urheilevaa opiskelijaa oli lähtenyt matkaan. Mukana oli myös Kuopion yliopiston lentopallojoukkue, joka karsiutui jo ensimmäisellä kierroksella. Oulun yliopiston judokoilla oli hieman parempi menestys.
Myös kisojen alkuaikoina suomalaiset heräsivät myöhässä. Mukaan tultiin täydellä teholla Helsingin kisoissa 1926, kolme vuotta ensimmäisten SELL-kisojen jälkeen. Urheilun supervallan ylioppilaat katsoivat baltialaisia kisaveljiään alaviistoon: ”Suomi vanhempana, kokeneempana urheilumaana voi huoleti vielä toistaiseksi kehumalla sanoa olevansa päätä korkeammalla tasolla ystäviä Suomenlahden toisella puolella”, Ylioppilaslehti kirjoitti tuolloin.
Suomalaiset ovat nytkin jälkijunassa. Vuoden päästä kisat järjestää Liettuan yliopistokaupunki Kaunas ja seuraavana Latvia.
”Olisi luontevaa, että vuonna 2001 olisi Suomen vuoro”, kisoja seuraamassa ollut urheilijataustainen Mänttäri toteaa. Hän tukee kisahanketta, mutta korostaa sen olevan OLL:n liittokokouksen päätäntävallassa.
Lyhyt mutta uljas perinne
Ennen toista maailmansotaa SELL-kisojen merkitys oli suuri erityisesti Viron, Latvian ja Liettuan liikuntakulttuureille. Kilpailuja ehdittiin järjestää vuotuisten kesäkisojen lisäksi kuudet talvikisat ja kolme shakkiturnausta.
Tunnelma kisoissa oli nytkin akateemisen juhlallinen. Palkinnonjaossa taustalla soi Gaudeamus igitur. Mitaleja oli jakamassa yliopiston professoreja, ja kukittajat olivat pukeutuneet virolaisiin kansallisasuihin.
Tapahtumasta raportoitiin päivittäin Viron televisiossa. Sponsorina toiminut Postimees-lehti huomioi kisat näyttävästi. Sakun ja Ühispankin kaltaiset suursponsorit mahdollistivat näyttävät kisajärjestelyt.
Tarton yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Mati Pääsuke korostaa, että liikuntatapahtuman kansallinen merkitys on edelleen suuri virolaisille. ”Urheilu oli neuvostoaikana pakollista yliopisto-opiskelijoille”, kisaorganisaation varapuheenjohtajana toiminut Pääsuke kertoo. ”Nyt tilanne on muuttunut, vaikka urheilutoimintaa ylläpitävässä klubissa toimimisesta saakin opintoviikkoja.”
Kisoille haetaan entistä statusta täydentämällä lajivalikoimaa: perinteisen yleisurheilun rinnalle ovat tulleet muiden muassa suunnistus, kori- ja sulkapallo ja rytminen voimistelu.
Leikkimieltä peliin
Pääsuken mukaan urheilukisoille ei haluta yltiökansallismielistä leimaa. Hän ylpeilee erityisesti Tarton koripallojoukkueella, jonka pelaajista puolet opiskelevat yliopistolla. Tärkeintä ei ole kansallisuus vaan alma mater.
”Tarton yliopiston joukkue sai vuosi sitten hopeaa Viron salibandysarjassa. Yli puolet pelaajista oli kotoisin Suomesta”, hän naurahtaa.
OLL:n pääsihteeri Arto Ahola on samoilla linjoilla. Hän arvelee, että suomalaisten panos on muistuttaa liikunnan leikkimielisyydestä. Eteläisissä naapurimaissa opiskelijaurheilu on astetta totisempaa puuhaa.
”Voittajat voidaan ottaa selville, mutta suurin itseisarvo on yhteisöllisyydellä. Opiskelijat järjestivät omat kilpailunsa ja onnistuivat siinä.”
Kisojen tuloksellinen taso oli kirjava. Ainakaan vielä niistä ei ole pienoisuniversiadeiksi, jonne olisi asiaa vain huipuilla.
”Ensimmäinen vuosi meni varovaisesti katsellessa. Nyt kun tiedetään mistä on kyse, ollaan valmiimpia ensi vuonna”, Ahola arvioi.
Suomalaiset toivovat mukaan uusia lajeja, kuten salibandyä ja salijalkapalloa. Niissä ei tulisi heti turpiin.· Lisätietoja SELL-kisoista osoitteesta http://www.ut.ee/Studgames/
Jan Erola ja Jouko Kokkonen
Kuva Jan Erola
