Opiskelijajärjestöissä voi oppia muutakin kuin oluenkantoa ainejärjestön bileisiin. Suurimmat opiskelijajärjestöt pyörittävät miljoonaluokan liiketoimintaa.
Järjestöjen mukaan kyse on humaanista bisneksestä. Opiskelijoille tarjotaan edullisia palveluita ja opiskelemaan pyrkiville valmennuskursseja. Taloudellisen toiminnan katsotaan myös avaavan näköaloja yliopiston ulkopuolelle ja harjaannuttavan järjestöaktivisteja työelämään. Voiton tekemistä opiskelijayrittäjät eivät puhu – aina ei ole mistä puhua.
Tyypillinen opiskelijabisnes on Kandidaattikustannus Oy, joka on Lääketieteen kandidaattiseuran LKS:n firma. 1980 perustettu yritys harjoittaa valmennuskurssien ohella kirjankustannustoimintaa.
Kaksi täyspäiväistä työntekijää työllistävän firman liikevaihto on yli miljoona markkaa. Firman hallituksen varapuheenjohtajan Ilpo Tuomisen mukaan yhtiö on vakavarainen, mutta ”hirveätä voittoa se ei ole tehnyt”. Yhtiö ei ole kahtena viimeisenä toimikautenaan maksanut osinkoa LKS:lle.
Kovin hyväksi lääkisläisten bisnesvaisto ei ole kehittynyt. Järjestö järjestää vain pari valmennuskurssia vuodessa. Kysyntää olisi moninkertaiselle määrälle.
Myös oikislaiset kurssittavat. Taloudenhoitaja Karri Heinonen Pykälästä vahvistaa, että omilla valmennuskursseilla on muutakin merkitystä kuin rahan tekeminen: ”Hyvät kurssit luovat järjestölle hyvää imagoa.”
Heinonen sanoo Pykälän yritystoiminnan olevan periaatteessa talkootouhua. Ilmeisen tuotteliaiden talkoiden liikevaihto pyörii nykyään jo miljoonan markan kieppeillä.
Toiminnasta tulevat voitot käytetään Pykälän oman toimitilan ylläpitämiseen ja kunnostamiseen. Ahkerassa käytössä kuluva toimitila on ostettu järjestölle 90-luvun alussa.
Painovoimaa
Pykälä on yrittänyt huonommallakin onnella. Järjestön omistama Paragraaffi Oy pyörittää painokonetta enää tämän kevään. Sitten pannaan pillit pussiin ja etsitään kirjanmyyntitoiminnan oheen kannattavampia aloja.
Paragraaffin liikevaihto on ollut ”useampi sata tuhatta”, mutta painotoiminnan loppumisen jälkeistä tulosta firman toimitusjohtaja Timo Ojala ei osaa arvioida.
Vain kolmisen vuotta sitten ostetun offset-painokoneen myynti omaan piikkiin on ehtinyt herättää närkästystä. Koneesta puolet eli noin 50 000 markkaa maksoi aikoinaan HYY. Ojalan mukaan toinen puoli maksettiin yrityksen aiemmin tekemillä voitoilla. Toiminnan nyt loppuessa on luonnollista, että tuotantovälineet myydään.
Pykälää paremmin painotoiminnassa on pärjännyt luonnontieteilijöiden Limes. Viisi henkeä työllistävä Limeksen paino suoltaa oppikirjoja ja opiskelijalehtiä 1,2 miljoonan liikevaihdolla. Painon faktorin Markku Virtasen mukaan voitot käytetään oppikirjamateriaalin laajentamiseen, koska kaikki kirjat eivät maksa itseään takaisin.
”Opiskelijajärjestö hyötyy tästä vain siten, että se saa käyttää meidän laitteitamme. Ja opiskelijat tietysti hyötyvät eniten, kun saavat oppikirjoja omakustannehintaan.”
Plus miinus tappio
Taloudellista toimintaa harrastavat myös valtiotieteilijät. Kannustin Oy on Kannunvalajien 90-luvun alussa perustama firma, joka pyörittää kurssien ohella omaa viestintäopistoa. Helsingin Viestintäopistossa on voinut parin vuoden ajan opiskella tiedottamista, kansainvälistä toimitustyötä ja multimediasuunnittelua.
Viestintäopiston kannattavuutta on ehditty epäillä.
”Se tekee aika lailla plus miinus nolla -tulosta tällä hetkellä, koska opettajat ja tilavuokrat ovat kalliimpia kuin valmennuskursseilla”, Kannustimen hallituksen puheenjohtaja Taru Paukkula toteaa.
Sen sijaan firman tuore toimitusjohtaja Severi Karila sanoo suoraan, että Viestintäopiston viimevuotinen tilinpäätös on tappiollinen. Karilan mukaan opistolle ollaan kehittelemässä uutta konseptia, joka loisi siitä lyhyempiä kursseja tarjoavan yksikön.
Yksi opiston ongelmista on se, etteivät nuoret ole sitoutuneet opistoon koko lukuvuodeksi. Toinen ongelma on viestintäalan opetuksen ylitarjonta.
Karila myöntää, että kilpailu alalla on kovaa, muttei osaa sanoa, miksi Kannustin haluaa välttämättä olla siinä mukana.
Kannustimen rahasampona raksuttavat valmennuskurssit pitävät firman kokonaistuloksen positiivisena. Koko liikevaihto on nykyään noin 700 000 markkaa, josta Viestintäopiston osuus on kolmannes. Kahdella osa-aikaisella työntekijällä pyörivä Kannustin tarjoaa töitä myös tukulle opiskelijoita ja valmiita valtiotieteilijöitä.
Opiskelijabisneksen suurimmaksi ongelmaksi koetaan yritystoimintakokemuksen puute. Pitkäjännitteinen yrittäminen on hankalaa, kun väen vaihtuminen on usein kroonista.
Tietämättömyyden tarjoamia välistävetoyrityksiäkin on ollut. HYY:n yrittäjät eivät tosin myönnä törmänneensä huijareihin tai väärinkäytöksiin. Nuoret bisnesmiehet ja -naiset ovat omaksuneet talousvaikuttajien varovaisuuden – haastatteluissakin.
Mikko Metsämäki
Piirros Timo Mänttäri
