08. toukokuuta 1998
Teksti:

Kolme televisiotuottajaa hymisee samaa mantraa: maapalloa ympäröi ideapilvi, josta samat oivallukset taianomaisesti laskeutuvat samaan aikaan eri ideariihiin. Television universumissa ilmiö on luonnonlaki.
    ”Viime vuonna tehtiin palokunta-aiheisia sarjoja. Elokuvassa on meneillään epookkien aika”, MTV3:lle draamasarjan myynyt Matti Penttilä kertoo.
    Nyt kolme eri televisiokanavaa tekee opiskelijoiden arkea liippaavaa televisiosarjaa. ”Olin aiemmin TV2:ssa ja tiesin heidän hankkeestaan. Kyse ei ole päällekkäisistä yleisöistä. Sydänten akatemia on suunnattu 25-40-vuotiaille naisille, koska naiset ovat fiksumpia”, Penttilä tietää.
    ”Kakkoselle on tärkeää tavoittaa tulevia kanavankääntäjiä. He ovat niitä, jotka jäävät viettämään iltaa kotisohvalle vasta perustamansa perheen kanssa”, TV2:n opiskelijasarjaa Kalapuikkokeittoa luotsaava Hilkka Salo selkiyttää. Sarjan ihannekatsojat ovat 17-34-vuotiata.
    Tuottaja Roope Lehtinen ei markkinoi Nelosen Isänmaan toivoja opiskelijasarjana vaan sitcomina. Frendit on tyyppiesimerkki sitcomista eli sketseihin perustuvasta sarjasta, jonka tapahtumapaikkana on yleensä muutama eri tila. Sitcomissa ei ole jatkuvaa juonta, eikä kukaan hahmoista kasva osan aikana vaan lopussa palataan lähtötilanteeseen.
    Sitcom on Yhdysvalloissa toiseksi suosituin ohjelmatyyppi. Isänmaan toivojen ihannekatsojien keski-ikä on 25 – eli sarjan tekijöiden oma ikä projektiin ryhtyessä.

Kalapuikkokeitto

Nimi sen jo kertoo, että kakkosen sarja uppoaa syvimmälle opiskelijan arkeen. Kolme nuorta naista ja kaksi miestä asuvat vierekkäisissä solukämpissä. He haistavat hormonit seinien läpi. Seuraa kahdeksan osan pituinen parien jako. Keskeinen teema kuuluu: millaista on elää yhteisössä, jossa ei saa koskaan rauhaa.
    Sarjan nimi on napattu kohtauksesta, jossa Nokialle lopputyötä tekevä kumi-insinööri Tane keksii laittaa kalapuikkoja suoraan hellan levyllä, ettei tulisi tiskiä. Lääketieteen opintoja aloitteleva Hannes pelastaa lieden ja heittää puikot veteen. Tane laukaisee: ”Hannes, olet nero. Kalapuikkokeitto.”
    Tunnelma tavallisine opiskelijahahmoineen muistuttaa Ylioppilaslehden Pisteitä-sarjakuvaa. Tytöistä hurvittelevin on humanisti Saara, kiltein eli Pilvi opiskelee sairaanhoitajaksi ja helsinkiläisin Jatta lukee ranskaa ja saksaa.
    Maistelkaapa kotikatsomossa etukäteen ääneen, sopiiko Kalapuikkokeiton replikointi opiskelijasuuhunne:

Tane: Hei koita relata. Sun kannattaa nollata eikä kiristää tahtia ennen tenttiä. Lähde ulos tapaan daameja äläkä paahda viimeiseen saakka. Se ei auta mitään.
Hannes: Mä en osaa mitään! Enkä muista mitään vaikka mä luin koko viime yön.
Tane: Siinäs näet. Se ei auta. Sulla on väärä taktiikka. Aivosolut pitää päästää vapaalle, että mylly pyöris.
Hannes: Ei tällaisia pelviksiä kukaan muista.
Tane: Kaytännön kautta poika. Pelkkä teoria ei riitä.
Hannes: Tiedäksä mikä on pelvimetri?
Tane:Metrin lantio. Sopivasti naisellinen.

Sitkom kaksvitosille

Nelosen Isänmaan toivojen nimi on napattu Ultra Bran sanoittajan Anni Sinnemäen ensimmäisestä versiosta kappaleesta Ylä soita tänne enää. Mutta vain kaksi Isänmaan toivoista omaa opiskelijataustan. Ikuinen humanistirenttu Vellu ei tule valmistumaan koskaan. Henriikka on kauppatieteen opiskelija. Sarjan päähenkilöt asuvat Henriikan isoisältään perimässä kämpässä, jota sarjan tuottaja kuvailee adjektiivilla: magee. Tunnetuin näyttelijäkaartista on Tiina Lymi, ja parhaiten näyttelee Petteri Summanen.
    Isänmaan toivojen käsikirjoituksen on tehnyt sarjakuvakäsikirjoittajana tunnettu Timo Varpio tuottaja Roope Lehtisen ideoinnin pohjalta.
    Henriikka esittelee Vellulle fläppitaululla tämän opinto- ja urasuunnitelmaa.

Henriikka: Tavoite: elämäntavan muutos. Siihen sä tarvitset rahaa eli hyvän työpaikan. Hyvään työpaikaan tarvitaan loppututkinto.
Vellu: Okei.
Henriikka kääntää esille uuden entistä monimutkaisemman kaavion.
Loppututkintoon tarvitaan satakuusikymmentä opintoviikkoa. Sulla on tähän mennessä kasassa
Vellu: Kahdeksantoista.
Henriikka: Eli tällä menolla sä valmistut vuonna kakstuhatta kolkytkolme.
Vellu: Jes!…Mitä?
Henriikka: On olemassa oikoteitäkin.
Vellu: Kuulostaa hyvältä.
Henriikka kääntää fläppitaulun sivua. Lisää kaaviota.
Henriikka: Sä siis valmistut reilussa vuodessa ja siirryt heti työelämään. Alkupalkka on vaatimaton, mutta sä saat pian palkankorotuksen.
Vellu: Saan vai?
Henriikka: Tulevan vaimos tapaat viimeisenä opiskeluvuotena ja te menette juhannuksena naimisiin. Lomalla te käytte Pariisissa, rakastatte toisianne kuin mielipuolet ja teillä on kaks lasta ja tosi iso talo. Pidätkö sä koirista?
Vellu: Mun pitää ehkä vähän sulatella tätä asiaa

Seksikkäät ja akateemiset

Kolmosen draamasarja Sydänten akatemia kertoo kuvitteellisesta vertailevien taiteiden laitoksesta. Käsikirjoittajina ovat Annika Holmberg ja Krista Mikkonen, joka on ihmissuhdedraamojen veteraani. Hän sorvannut muun muassa Vihreän kullan maan juonenkäänteet.
    Sydänten akatemialla on kolme ohjaajaa, joista Aku Louhimies on opiskelijaelämän erikoismies. Hän ohjaa myös Isänmaan toivot. Asiantuntemustaan hän on kartoittanut kolmen vuoden ajan historian laitoksella ja projekti jatkuu Taideteollisessa korkeakoulussa elokuvataiteen osastolla.
    ”Halusin näyttää akateemisen tiedon omaavat ihmiset yhtä seksikkäinä kuin vaikkapa formulakuskit”, hän perustelee näkemystään Sydänten akatemiasta, joka onkin kuvattu poikkeuksellisen komeasti ja elokuvamaisesti.
    Vertailevien taiteiden laitoksella suhteet solmuuntuvat ja opiskelijoillakin on intiimit välit opettajakuntaan. Apulaisprofessorilla, joka on yksinhuoltaja, on takanaan suhde nuorempaan dosenttiin, jota epäillään väitöskirjan väärentämisestä. Lempihuolien lomassa puhutaan totisina niin symposiumien järjestelyistä kuin tutoroinnista.
    Kautta koko sarjan laitoksen henkilökunta ja oppilaat taistelevat yliopiston hallintouudistusta vastaan. Byrokraatit aikovat sulauttaa pienen laitoksen.
    Ajoitus on oiva. Ensisyksystä alkaen oikeassa elämässä kuusi Helsingin yliopiston taideaineiden laitosta yhtyy jättiläiseksi. Käsikirjoittajien kannalta on hiukan valitettavaa, että ainakin viimekuisissa yhdistymisbileissä laitosten professorit vakuuttivat odottavansa yhteiselämää innolla. Toisaalta vielä ensi vuoden ylimenokauden kaikilla on omat budjetit ylläpitämässä rauhaa.
    Nähtyään Sydänten akatemia avarat, tyylikkäät lavasteet heissä saattaa herätä halu palkata lavastaja suunnittelemaan tulevalle taiteiden tutkimuksen laitoksellekin uudet tilat.

Minna Joenniemi
Kuva: MTV ja Nelonen