Laulujuhlan isäntärenki

T:Teksti:

Hankenin ekonomi René Söderman, 35, on saanut elämänsä haasteen. Ensin hänellä on vastuullaan yli 800 kuorolaisen ja soittajan konsertti Areena-hallissa. Sitten hän järjestää ylioppilaiden kevätjuhlat Kumtähden kentällä, johon odotetaan yli 5 000 osallistujaa.
    Söderman on kokenut tapahtumajärjestäjä. Hän on tuottanut kuoronsa Akademiska sångföreningenin konsertteja Finlandia-talossa ja ollut rakentamassa Nokia Mobile Phonesin ja Leningrad Cowboysien yhteistyötä.
    Sitä ennen Söderman on työskennellyt taloustoimittajana Kauppalehdessä ja ruotsinkielisissä tv-uutisissa. Myös pankki- ja vakuutusalalta on kertynyt kokemusta.
    Ensituntumalta Söderman kuulostaa ylipätevältä juhlajärjestäjältä ylioppilastouhuihin. Väärin. Nämä bileet vaativat ammattilaisen otteita.
    ”Juhlat henkilöityvät minuun, vaikka olen vain HYY:n valitsema projektihenkilö”, Söderman tähdentää. ”Ylioppilaskunta on isäntä, ja minä olen renki.”

Rahanmeno harmittaa

HYY:n päätös juhlistaa Maamme-laulua ei ole jäänyt vastalauseitta. Joidenkin opiskelijoiden mielestä koko projekti on yltiöisänmaallista pröystäilyä. Kriitikot ovat pitäneet ylioppilaskunnan 160 000 markan osuutta budjetista kohtuuttomana. Kumtähden kentän tapahtumien rinnalle puuhataan ainakin pienimuotoista protestitilaisuutta.
    ”HYY:n osuus on vain kymmenes tapahtuman tulo- ja menoarviosta. Kokonaisbudjetti on 1,6 miljoonaa markkaa ”, Söderman muistuttaa arvostelijoita. Laskua ovat maksamassa myös yliopisto, Helsingin kaupunki, opetusministeriö ja kymmenen yhteistyöyritystä.
    ”Osa antaa riihikuivaa rahaa, osa palveluksia kuten ilmaista mainostilaa”, Söderman kertoo. ”Rahasummat ovat suuria, mutta kun mittaa tapahtuman avulla saatavia palstamillimetrejä ja media-aikaa, 1,6 miljoonaakin olisi pieni summa ylioppilaskunnalle.”

Hyvä tuote

Södermanin mukaan talouselämä ja kulttuuri tarvitsevat toisiaan.
    ”Tämä on ollut hyvä projekti markkinoida yrityksille”, hän kehuu. ”Olemme tilanteessa, jossa kansallisilla arvoilla ja symboleilla on taas kysyntää. Näitä juhlia ei olisi voinut järjestää tässä muodossa kaksi- tai kolmekymmentä vuotta sitten.”
    Osa sponsoreista oli toiminnassa jo vuonna 1848. ”He ovat osin mukana korostaakseen historiaansa. Maamme-laulu koskettaa periaatteessa koko Suomen kansaa”, Söderman kertoo.
    Ylioppilaskunnan varhaishistoriaa tutkinut professori Matti Klinge on lanseerannut käsityksen, että ajatus yhteisestä isänmaasta syntyi Kumtähden kentällä Maamme-laulun raikuessa ensi kertaa.
    ”Klingen näkemys on markkinoinnin kannalta kiitollinen”, Söderman hymyilee. Hän kuitenkin muistuttaa, että se on vain yksi historiallinen totuus. ”Suomen tasavalta syntyi 81 vuotta sitten.”
    Södermanin mielestä Maamme-lauluprojekti on ylioppilaskunnalle sekä velvollisuus että mahdollisuus. ”Jos HYY ei järjestäisi juhlaa, joku muu nappaisi namupalan. Tämä antaa valtavan pr-voiton. Mikään muu projekti ei voisi saada yhtä paljon ilmaista julkisuutta opiskelijoille.”
    Hän muistuttaa, että Maamme-laulu kantaesitettiin juuri ylioppilaiden kevätjuhlissa. ”Ylioppilaskunta voi ottaa tämän roolin itselleen, olkoonkin että osakunnat eivät olleet vielä vuonna 1848 perustaneet ylioppilaskuntaa.”
    Söderman odottaa tapahtumaan runsaasti osakuntalaisia.

Juice tuo seksikkyyttä

Maamme-laulua juhlittiin näyttävästi viimeksi 50 vuotta sitten. Tuolloin V.A. Koskenniemi runoili Laulun mahdista. Tällä kertaa juhlaruno on tilattu Juice Leskiseltä.
    ”Halusimme ankkuroida tapahtuman tähän päivään. Mukaan haluttiin tekijöitä, jotka koskettavat myös tämän päivän nuorisoa. Juice on henkilö, joka puhuttaa laajasti sodanjälkeisiä sukupolvia.”
    Söderman on kaupannut juhlat myös tiedotusvälineille. Maamme-laulun konsertti lähetetään suorana radiossa. Televisiossa se nähdään viikkoa myöhemmin.
    Flooran päivän tapahtumat tulevat myös suorana televisiossa ja radion ulkomaanlähetyksessä. Ulkomailla asuvat suomalaiset voivat seurata tapahtumia YLE:n internetsivuilla.
    ”Päätapahtuman osallistujamäärä on säästä kiinni. Odotamme juhlakulkueeseen 3 000 opiskelijaa, lisäksi vielä yliopistolaiset. Kumtähden kentällä heitä saattaa olla 5 000. Kentälle saapuu poliittisen eliitin joukossa tasavallan presidenttipariskunta.”

Maamme-laulun 150-vuotisjuhlakonsertti 10.5. Areenassa kello 18. Opiskelijaliput 50-100 markkaa. Pääjuhla Kumtähden kentällä 13.5. kello 13. Iltabileet Vanhalla kello 21-03 . Liput 30 markkaa. Puolilta öin lauletaan yleisradiolaiseen henkeen Maamme-laulu.

Jan Erola
Kuva Riku Isohella