Valtiotiedettä opiskeleva ghanalainen Peter Pryce joutui rasistisen väkivallan uhriksi Helsingin yliopiston päärakennuksen vieressä lauantaina kahdeksastoista huhtikuuta noin kello yhden aikaan. Valtiotieteellisen tenttiä valvonut assistentti Juri Mykkänen vahvistaa poliisille antamassaan lausunnossa, että Pryce oli tentissä läsnä.
”Olin poistumassa Metsätalolta. Käveltyäni Unioninkadulle tien toisella puolella ollut mies huusi minut nähtyään: Mutakuono! Hän jatkoi:Tapan sinut, jos näen sinut taas! Ja lopuksi:Tämä on valkoisten maa!”, Pryce kertoo.
Suomea suhteellisen hyvin ymmärtävä Pryce kysyi suomalaismieheltä englanniksi, oliko hän tehnyt jotain väärää.
”En täysin ymmärtänyt hänen vastaustaan. Tämän jälkeen mies löi minua kämmensyrjällä kaulaan.”
Tunkilla päähän
Pryce pyysi lähettyvillä olleita teinipoikia soittamaan poliisin paikalle, mutta nämä eivät tehneet mitään. Tämän jälkeen Pryce soitti itse kännykästään hätänumeroon.
”Sieltä kehotettiin minua pitämään linja auki. Hyökännyt mies käveli nopeasti kohti Yliopistonkatua, joten seurasin häntä.”
Poliisin kuulustelupöytäkirjassa kerrotaan, että mies meni yliopiston päärakennuksen kohdalle, johon hän oli pysäköinyt autonsa, ja otti takaluukusta renkaidenvaihtoon tarkoitetun metallisen tunkin käteensä.
”Hän yritti lyödä minua tunkilla päähän, mutta sain pantua vasemman käsivarteni eteen ja tunkki osui ranteeseeni. Ranteeseeni tuli lyönnistä haava”, Pryce kertoo.
Lyödessään mies pudotti autonavaimensa, jotka Pryce poimi talteen.
”En halunnut hänen pääsevän karkuun.”
Pryce kertoo miehen kaataneen hänet maahan. Pryce piti edelleen avoinna olevaa puhelinta kädessään. Toisella kädellään hän piteli kipeää rannettaan. Mies alkoi hyppiä hänen nivustensa päällä.
”Paikalle alkoi kertyä ihmisiä. Moni kysyi mieheltä, olinko minä tehnyt jotain. Hän ei vastannut vaan jatkoi pahoinpitelyä. Paikalla olleesta noin 50 ihmisestä vain eräs nainen yritti saada häntä lopettamaan. Vasta poliisin tulo paikalle rauhoitti miehen.”
”Mene kotiin.”
Prycea kummastuttaa poliisin tapa hoitaa välikohtaus. Hänen piti kertomansa mukaan useampaan otteeseen pyytää poliiseja ottamaan todistajanlausunnot välikohtausta seuranneilta pojilta. He olivat nähneet myös miehen ensimmäisen hyökkäyksen.
”Poliisit kehottivat minua menemään kotiin, vaikka käsivarteni vuosi verta”, Pryce ihmettelee. Hän meni ystävänsä kehotuksesta kuitenkin Ma-rian sairaalaan, jossa häneltä löydettiin runsaasti verta virtsasta. Hän vietti seuraavan yön Rekolan sairaalassa jatkotutkimuksissa.
Suomalaismies syytti poliisikuulusteluissa Prycea autovarkauden yrittämisestä. Se selitti hänen mukaansa voimakkaan puolustautumisen.
”Miehen auto oli vanha Talbot. Minulla on uudempi Nissan Sunny. Miksi haluaisin varastaa kirkkaassa päivänvalossa oman suomen kielen luokkani ikkunan alla? Ja miksi soittaisin itse poliisille”, Pryce ihmettelee.
Opettajat pitävät Prycea poikkeuksellisen mallikkaana oppilaana. Juri Mykkänen luonnehtii häntä esimerkillisen tunnolliseksi.
”Kirjallisista töistään hän on saanut jatkuvasti parhaita arvosanoja. Henkilönä Pryce on kohtelias ja miellyttävä”, kerrotaan Mykkäsen lausunnossa.
Myös suomen kielen lehtori Hannele Jönsson-Korholan poliisia varten annetussa lausunnossa kiitetään Prycen tunnollisuutta ja rauhallista luonteenlaatua.
”Uskoisin saavani 80 opintoviikkoa kasaan tänä lukuvuonna”, ensimmäistä vuotta Helsingissä opiskeleva Pryce arvioi. Hänellä on jo Master of Arts -tutkinto.
Suomeen hänet sitoo opintojen ohella myös perhe, johon kuuluu suomalaisen vaimon lisäksi vajaan vuoden ikäinen tyttölapsi. Prycen suunnitelmana on jatkaa valtiotieteellisen tutkinnon jälkeen opintoja Kanadassa.
Rasismiin ei olla varauduttu
Pryce ehdottaa, että yliopistolle perustetaan rekisteri ulkomaalaisiin opiskelijoihin kohdistuvista rasistisista teosta. Hän toivoo sekä ylioppilaskunnalta että yliopistolta henkilöä, joka vastaisi rasismitapauksista. Prycen mukaan yliopiston tulisi tehdä julkilausuma, jossa se sanoutuu irti rasistisista teoista.
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden asioita hoitava opintoneuvoja Robert Ramberg myöntää, että yliopistolla ei ole mitään julkilausumaa eikä ohjeistusta rasistisia tapauksia varten. Jotain on kuitenkin tekeillä. ”Vararehtori Paul Fogelbergin johdolla kokoontuu työryhmä, joka pohtii Prycen tapausta ja ohjeistusta vastaisuuden varalle.”
Rambergin mukaan tarkoitus on, että yliopistolla on tulevaisuudessa henkilö, joka auttaa rasistisissa tapauksissa. Hän ei usko, että Prycen ehdottamaa rasismirekisteriä kuitenkaan perustetaan.
”Yliopistolla ei ole mahdollisuutta rankaista rikkomuksen tekijää, ellei hän ole yliopiston opiskelija tai henkilökuntaa”, Ramberg pahoittelee. Hän arvelee, että rasistiset teot voitaisiin käsitellä samaan tapaan kuin seksuaaliset häirintätapaukset.
Ramberg on työskennellyt kymmenen vuotta ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja muistaa vain neljä tapausta, jossa opiskelija olisi joutunut rasismin uhriksi: ”Prycen pahoinpitelytapaus on laatuaan ensimmäinen. Kaikki tapaukset tuskin kantautuvatkaan korviini.”
Tutkintaa johtavan ylikonstaapeli Ilpo Liikkasen mukaan Prycen pahoinpitelytapauksen poliisitutkinta on vielä kesken.
Jan Erola
Kuva: Tuomas Kolehmainen
