24. huhtikuuta 1998
Teksti:

22-Pistepirkkojen uuden levyn nimi 11 ei ole suomeksi yksitoista vaan englanniksi Eleven. Musiikin vieminen on
veteraaneille yhtä arkista kuin sipulikeitto.
    ”Aina me ollaan haaveiltu, että meillä olisi netitse linkki johonkin diskoon. Voitaisiin laittaa miksaus soimaan sinne. Kamera kertoisi, toimiiko versio lattialla. Se kannattaa hoitaa seuraavaa levyä varten”, 22-Pistepirkon Asko visioi.
    Espe
hymisee mukana: ”Jos ei toimi, käännettäisiin nuppeja reaaliajassa.”
    Kun Espe sai käteensä pirkkojen uuden 11-levyn koeprässin, hän pyysi ystäväänsä usuttamaan yhden biisin muun soiton lomaan Cantina Westin klubi-illassa. Espe vetäytyi varjoihin katselemaan reaktiota. Tanssilattian yleisöä ei huijattu, kansa huomasi kuulevansa jotain uutta pirkoilta.
    11 on biittipohjineen omalaatuinen hybridi, josta entinen rosoinen moderni blues alkaa olla kaukana. ”Minusta se on kuitenkin onnistunut jatkumo perinnettä”, Asko toteaa.
    Uutta 22-Pistepirkkoa saa kukin bailata tyylinsä mukaan, mutta PK ja Asko heittävät, että parhaiten 11 soveltuu tanssittavaksi ”laahaavana valssina pareittain”.
    22-Pistepirkoille palautteen saaminen levystä on tärkeä osa prosessia. Mutta se pitää osata raamittaa. Tyttöystävät ovat lähin raati ja Riku Mattila suorasanaisin. Askon kotoa löytyy kaksivuotias Elvi, jonka jalan vispausta on myös tarkkailtu.
    ”Elvi tanssii levyn viimeistä biisiä Shadowta ja sanoo, että isii, laita Simoo uudestaan. Se diggaa Let the Romeo Weepiä ja Boardroom Walkin kertosäettä.”

Ylpeät atk-ammattilaiset

22-Pistepirkko on hionut levyään suomalaisittain kauan, yli puolitoista vuotta. Pitkittymisen syynä ei ole vain ahnas musiikillinen kunnianhimo. Yhtye on kulkenut tietä täydelliseen itsenäisyyteen opettelemalla miksaamaan musiikkinsa itse uudessa omassa studiossa.
Espe myöntää ensimmäisenä, että pitkittynyt prosessi kävi fyysisesti ja henkisesti raskaaksi. ”Meinasi paukut loppua kesken.”
    ”Levyn teko oli välillä ihanaa, välillä raskasta muun muassa siksi, että tietokoneohjelma ei pelaa, koska se on niin uusi. Ja päivityksien metsästämisessä menee pari kuukautta. Lupasimme, että levy on jouluna valmis, mutta huomasimme, että toi softa tappaa aikataulut”, Asko suoltaa ammattikielellä vastoinkäymisiä.
    ”Tavallaan tuntuu nyt kokonaisvaltaisemmalta: me osataan tehdä levyä, meillä on paikka missä tehdä. Ja osataan kytkeä piuhat. Se on upeata”, hän tunnustaa sympaattisesti.

Kansalliset antisankarit

”Tottakai Passiin ja hammasharjaan”, PK havahtuu hykertelemään.
”Niinpä tietysti. Minä olisin vielä hyväksynyt Tuttu jutun”, Espe vastaa.
    22-Pistepirkot ovat säilyttäneet arvokkuutensa kautta vuosien. Uusia yleisöjä ei kerjätä keinolla millä hyvänsä. ”Emme tietoisesti riko mitään muita rajoja kuin omia musiikin tekemiseen liittyviä rajojamme”, Espe tyrmää.
    Koko 90-luvun ajan kotimaassa on toivottu, että pirkot nostavat suomalaisen musiikin maailmankartalle.
    ”Suomalaisen itsetunnon kohottamistehtävä ei kuulu meille”, PK on tiukkana. ”Ulkomaille menemisen ei pitäisi olla niin sensaatiomaista. Globaalin ajattelun pitäisi olla luonnollista. Kyllä muidenkin maiden bändit pyrkivät ulkomaille.”
    Pirkot ovat tyytyväisiä, että heistä on tullut vain yksi muista vientiyhtyeistä. Mutta viennin veteraaneina
he varoittavat tuhlaamasta liikaa energiaa kotimaahan. Asko luettelee Smackin ja Hearthillin, joiden lahjakkuus meni hukkaan ja tyyli vesittyi Köyliön Lallintalon lauantaiyleisöä tanssittaessa.
    Veteraanit tietävät kipeän paljon musiikkibisneksestä.
    ”Realiteetit eivät ole enää yllätyksiä. Välillä tuntuu, että niiden oppiminen aiheutti suurta kyynisyyttä, mikä on onneksi nyt kadonnut”, Espe toteaa.
    Onion Soup -sinkkubiisin aihe sipulikeitto on yhtyeelle arkirealismia. Juhlana keiton kanssa voi juoda punaviiniä ja syödä parempaa leipää.
    ”Hemmetin harvoista tulee musiikkia tekemällä rikkaita. Sitten on tuhansia, jotka pystyvät elättämään itsensä musiikilla. Me kuulumme niihin. Ja satoja tuhansia, joita musiikki ei elätä, mutta tekevät silti sitä ihan yhtä suurella intohimolla”, Asko sanoo. Koko yhtye myöntää, ettei rikastumista pantaisi pahaksi.

Am I enough happy
Am I enough fast
Love – give me onion soup.

22-Pistepirkko aloittaa Suomen kiertueensa Akateemisessa Wartissa 7. toukokuuta.

Minna Joenniemi