27. maaliskuuta 1998
Teksti:

Kansainvälinen investointisopimus MAI etenee OECD:n valmistelussa kovaa vauhtia. Voimaantullessaan sillä olisi laaja vaikutus eloon Suomessakin. Helsingin yliopistolla sopimus ei ole aiheuttanut minkäänlaista vipinää. Sopimusluonnokseen ei ole lainkaan tutustuttu.
    Se sisältäisi muun muassa henkisen omaisuuden ja kattaisi
näin myös ilmeisesti kulttuurin, koulutuksen ja tutkimuksen”, neuvotteleva virkamies Jukka Liedes pohtii MAI-sopimusta. Hänen mukaansa investointi on käsitetty sopimuksen luonnoksessa erittäin laajasti. ”Käytännössä sopimus saattaisi pakottaa avaamaan tukijärjestelmät ja asettamaan MAI-sopimusmaista tulevat hakijat samalle viivalle.” Ranska on nostanut kulttuurinsa suojelusta ison äläkän.
    Kulttuuriministeri Claes Anderssonin mukaan teollisuusmaiden vuodesta 1995 valmistelema MAI-sopimus on edennyt melko salaa, ilman että kansalaisjärjestöjä tai kehitysmaita olisi kuunneltu asiassa.
    ”Investoijien suoja voi merkitä, ettei kansallista kulttuuria voi tukea entiseen tapaan. Esimerkiksi elokuvatuki saatettaisiin joutua muuttamaan avoimeksi. Silloin romuttuisi koko pohja kansalliselle kulttuuripolitiikalle”, Andersson pohtii.
    Hänen mukaansa opetusministeriössä valmistellaan kulttuurivaraumia MAI-sopimukseen. Andersson rauhoittelee, että sopimus on kohdannut paljon vastustusta USA:ssa ja europarlamentissa. ”Suomi ei voi missään tapauksessa voi allekirjoittaa sopimusta, joka olisi uhka meidän kulttuuri- tai tiedepolitiikalle”, Andesson vakuuttaa.

Yliopisto kuutamolla

Pikakysely Helsingin yliopistolla paljastaa, että MAI-sopimus on vielä tuiki tuntematon kummastus akateemisessa maailmassa.
    ”Emme ole edes ajatelleet, että sopimuksella voisi olla suoria implikaatiota yliopistoa kohtaan”, yliopiston rehtori Kari Raivio tunnustaa. ”Tämä oli minulle uutinen. Kiitos valistuksesta.”
    Rehtori suhtautuu varauksellisesti investointien vapauttamiseen ja tunnustaa hengenheimolaisuutta sijoittajamagnaatti Georg Soroksen kanssa. ”Soroksen mukaan rahalle ei pidä antaa liian vapaata temmellyskenttää”, Raivio pohtii.
    Yliopiston yhteiskuntasuhteita virkansa puolesta hoitava kansleri Risto Ihamuotila väistää kysymyksen MAI-valmisteluista. ”Tapaan kyllä opetusministeri Heinosen ennen pitkää. Kun tulee uusia asioita, niihin pitää reagoida”, Ihamuotila maalaa. Hänkin myöntää, että yliopiston johdolla ei ole mitään sopimukseen liittyviä suunnitelmia.

Ei luotia jalkaan

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi tunnustaa, että hänkään ei ole vielä ehtinyt perehtyä sopimukseen. ”Se on kyllä työpöydälläni. Sopimus vaatii kunnon paneutumista, enkä ole vielä muilta kiireiltäni sen pariin ehtinyt.” Hän lupaa lukea paperit kevään aikana ja arvelee reagoivansa kielteisesti sen sisältöön.
    ”Sopimus tekisi mahdottomaksi kansallisen kulttuurin puolustamisen. Ylipäänsä pyrkimys vapaakaupan laajentamiseen henkisen omaisuuden puolelle on epäilyttävää”, Koskenniemi pohtii.
    ”Vanhana juristina kuitenkin tiedän, ettei kannata ampua lausuntoja tutustumatta ensin asiaan. Sitä tahtoo muuten löytää luodin omasta nilkastaan.”
    Kansantaloustieteen laitoksella MAI ei sykähdytä. Kansainvälisen talouden apulaisprofessori Tapio Palokangas vastaa MAI-uteluun kysymyksellä: ”Mihin sopimukseen?” Hän ohjaa MAI:ta koskevat kyselyt valtionhallinnon puolelle.
    Palokankaan mukaan asia koskee yliopistoa vain, joku tekee aiheesta tutkimusta. ”En ainakaan tiedä, että näin olisi”, hän päättää keskustelun.
    Myöskään kansainvälisen talousoikeuden instituutin KATTI:n johtaja Olli Mäenpää ei ole vielä ehtinyt tutustua MAI-sopimukseen. ”Se on kyllä tutkimuslistallani. Sopimukseen liittyy oikeudellisia ongelmia”, Mäenpää tietää. ”Tutkimus tehdään KATTI:ssa ulkopuolisella rahoituksella. Emme ole saaneet aiheesta hakemuksia.”
    Kehitysmaatutkimuksen laitoksen dosentti Pertti Multanen kertoo, että hän on sivunnut luennollaan MAI-sopimuksen mahdollisia vaikutuksia kehitysmaihin. ”Aiheesta taitaa olla tekeillä seminaarityö”, hän muistelee. Tutkimushanketta tai projektia ei ainakaan vielä ole suunniteltu. ”Uskon, että jatkossa on”, Multanen arvelee.

Mikä MAI?

MAI (Multilateral Agreement on Investment) on teollisuusmaiden talousjärjestössä OECD:ssä neuvoteltavana oleva monenkeskisten investointien suojaa koskeva sopimus. Tarkoituksena on luoda korkean vaatimustason säännökset investointien suojelemiseksi ja vapauttamiseksi. Sopimuksen osapuolina ovat rikkaimmat teollisuusmaat, mutta kehitysmaat voivat liittyä siihen myöhemmin. MAI-sopimus helpottaisi tuolloin ulkomaisten yritysten pääsyä kehitysmaihin.

Mikä investointi?

Neuvoteltavana olevassa sopimusluonnoksessa investointi määritellään hyvin laajasti. Kaikki taloudelliset varat olisivat sopimuksen piirissä. Mukana olisi myös henkinen omaisuus eli tiede ja taide.

Mitkä periaatteet?

Sopimuspuolet eivät saa antaa toisen maan investoijille huonompaa kohtelua kuin omille investoijilleen. Osapuolten on annettava toisen osapuolen tekemille investoinneille hyvä ja tasapuolinen kohtelu ja täydellinen suoja.
    Osapuolet sitoutuvat olemaan kansallistamatta toisistaan peräisin olevia investointeja.

Mitkä varaumat?

Valtiot voivat liittyessään MAI-sopimukseen tehdä varaumia. Niitä voi kaventaa tai poistaa milloin tahansa myöhemmin. Kansallisia kulttuureja voidaan suojella säätämällä Ranskan ajama yleinen ”kulttuuripoikkeama”.

Teksti ja kuva Jan Erola

Lisää MAI-sopimuksesta OECD:n verkkopalvelusta: http://www.oecd.org/daf/cmis/mai/maindex.htm