27. maaliskuuta 1998
Teksti:

Ravintola Kluuvin yläkerran pöydissä kuunnellaan hiljaa. EU-komissaari Erkki Liikasen alustus yhteisön kantaisästä, konjakkikeisari Jean Monnet’sta ei sytytä opiskelijoita.
    Mutta kohteliaisuus vaatii. Opiskelijat odottavat kysymysten vuoroa. He haluavat kuulla tärkeämmistä asioista. Komissaarin vastaukset ovat vuolaita ja kiertävät välillä kysymykset kaukaa. Mutta kukaan ei uskalla keskeyttää kutsuttua puhujaa.
    Eurosta Liikanen kertoo, ettei hän halua tehdä siitä suurta filosofista kysymystä. USA:ssa ja Japanissa euroa pidetään merkittävänä juttuna.
    Opiskelijalle eurosta on Liikasen mukaan paljon hyötyä. Laivalla Ruotsiin menevien ei tarvitse enää vaihtaa rahaa: he voivat maksaa suoraan eurolla. Opintotuella eläville vaihdosta säästyvät rahat merkitsevät paljon. Kukaan ei naura, vaikka Liikanen korostaa vitsailleensa.
    Lisäkysymysten innoittamana Liikanen perustelee euron säästöjä tarkemmin. Yritysten toiminta Euroopan sisämarkkinoilla helpottuu, kun ei tarvitse ottaa huomioon valuuttaheilahteluja. Myös kirjanpito helpottuu.
    Ainoa utelu, joka saa puhujan hetkeksi hiljentymään, kuuluu: ”Oletteko komissaarina tehnyt päätöksiä, joita ette suomalaisena olisi tehnyt.”
    ”Olen tehnyt joitain päätöksiä, joita suomalaisena politiikkona en olisi voinut tehdä. Mutta intellektuaalisesti tai moraalisesti vääriä päätöksiä en. Suomen poliittisessa ilmapiirissä päätösten teko olisi ollut vaikeampaa.”
    Lähes puolentoista tunnin monologi loppuu, kun Liikanen kiirehtii muualle. Tiedeosuus on ohi ja poliittisen historian opiskelijat siirtyvät kaljaosuuteen. ”Saksa kuriin EU:ta laajentamalla”, vanhempi polholainen summaa Liikasen opetukset ja hörppää taas.

Heikki Valkama
Kuva Tiina Karjalainen

Tiedettä ja kaljaa jälleen 23.4. kello 19 ravintola Kluuvin yläkerrassa.
Tommi Hoikkala puhuu teemalla 1975 ¾ Taistolaisvuosi Moskovan Komsomol-koulussa.