Helpoimmalla pääsee, jos osaa matematiikkaa tai ruotsia. Matemaattis-luonnontieteelliseen voi päästä jopa ilman pääsykokeita. Sama pätee osaan Svenska social- och kommunalhögskolanin aineita.
    Jos niin matematiikka kuin ruotsi eivät mahdu päähän, on maatalous-metsätieteellinen varteenotettava vaihtoehto. Metsävarojen käyttöä pääsi viime vuonna lukemaan 81 prosenttia kokeisiin osallistuneista, elintarviketeknologiaa peräti 83 prosenttia.
    Humanistisen pohjoismaisia kieliä pääsi lukemaan puolet ja folkloristiikkaa 36 prosenttia hakijoista. Humanistisessakin rima ylittyy helpoiten ruotsia taitaville: filosofiaa pääsi ruotsiksi lukemaan puolet, kun suomenkielisistä sisään otettiin vain yhdeksän prosenttia.
    Kasvatustieteellisen erityispedagogiikkaa pääsi lukemaan 56 prosenttia, tosin luku sisältää myös aikaisempien opintojen ja avoimen yliopiston perusteella otettavien kiintiön.
    Hankalimpia aineita sisäänpääsyn kannalta ovat valtsikan viestintä neljällä prosentillaan ja humanistisen kognitiotiede ja arkeologia, kummassakin kuusi prosenttia.
    Jottei uravalinta vain olisi liian helppoa, on hyvä muistaa, että tilastojen tuijotteleminen vie helposti ojasta allikkoon. Monet pyrkivät juuri sinne, mihin edellisvuonna on ollut helpointa päästä. Näin syntyy tilanne, että pyrkijät moninkertaistuvat ja sisäänpääsy vaikeutuu.
    Esimerkiksi suomalais-ugrilaista kansatiedettä pääsi vielä 1996 lukemaan 42 prosenttia kokelaista. Seuraavana vuonna sisäänpääsyprosentti oli enää 11, sillä hakijoiden määrä oli kasvanut lähes nelinkertaiseksi.

Yliopiston eri aineiden vanhoja sisäänpääsyprosentteja voi kysyä neuvontatoimistosta, joka sijaitsee Fabianinkatu 33:n ensimmäisessä kerroksessa. Toimiston puhelinnumero on 191 222 44 ja 191 222 45. Prosentit selviävät myös tiedekuntien hakuoppaista.

Elina Ruhanen
Piirros Erika Kovanen

Muuta kiinnostavaa:

• Ei artikkeleita