13. maaliskuuta 1998
Teksti:

Yliopisto-opetuksessa on lähtökohtana tieteen ja tieteellisen ajattelun omaksuminen ja teoreettisuus. Ammattikorkeakouluopinnot tähtäävät käytännöllisyyteen ja työelämään, vaikka kyse on korkeakouluopinnoista”, kehittämispäällikkö Juha Arhimäki opetusministeriöstä kiteyttää.
    Arhimäen mukaan ammattikorkeakoulujen suurin ongelma on profiloituminen pikkuyliopistoiksi. Hän pitää vaarana myös sitä, että yliopistot matkivat ammattikorkeiden vetäviä opintoja.
    Arhimäen mukaan ammattikorkeat ovat kehittyneet suunnitelmien mukaan, eikä yliopistoituminen ole tällä hetkellä ongelma.
    Eri mieltä on tutkija Jouni Nurmi Turun yliopiston koulutussosiologian laitokselta. Nurmen mukaan ammattikorkeat ovat kehittymässä eri suuntaan kuin opetusministeriön alkuperäisissä suunnitelmissa.
    ”Ammattikorkeakoulun piti olla rinnakkainen järjestelmä, joka kouluttaa ammattiin. Nyt siitä on tullut yliopiston väliporras”, Nurmi toteaa.

Tiedotusepäselvyyksiä

    Nurmen mielestä etenkin ammattikorkeakoulujen mainonta voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Hänen mukaansa ammattikorkeita mainostetaan sekä akateemisena että siinä sivussa ammatillisena koulutuksena.
    ”Opiskelijat eivät tiedä mihin joutuvat ja vaihtavat koulutuspaikkaa. Yliopistojen ja ammattikorkeiden ero pitäisi tehdä selvemmäksi.”
    Viime keväänä ammattikorkeat käyttivät mainontaansa yhteensä kaksi miljoonaa markkaa. Lehtien koulutussivuilla houkuteltiin opiskelijoita kolmen vuoden korkeakoulututkinnoilla.
    Nyt ammattikorkeakouluihin pohditaan jatkotutkintoa, joka ei silti tarkoita maisterin tutkintoa. Yliopisto-opiskelijat ovat huolissaan. Suomen Ylioppilaskuntien Liitossa pelätään jatkotutkinnon vain lisäävän väärinkäsityksiä. Koulutuspoliittinen sihteeri Markus Kinkku tähdentää, ettei ole järkeä hankkia maisterille rinnakkaista tutkintoa. Tutkinnot sekoittuvat ja niiden arvostus laskee.
    ”Ammattikorkeissa kehitellään kaikkea. Nyt ollaan puuhaamassa jopa avointa ammattikorkeakoulua”, Kinkku ihmettelee.

Roolin hakua

    Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijaetujärjestössä SAMOK:ssa yliampuva tiedotus on huomattu. Koulutuspoliittinen sihteeri Kati Welling pitää ylilyöntejä kuitenkin ymmärrettävinä, koska ammattikorkeat ovat uusi opiskelumuoto ja opiskelijoden huomio on herätettävä.
    Myös Welling muistuttaa, että korkea- ja ammattikorkeakoulut on erotettava selvästi toisistaan. ”Ei ole järkeä vertailla ammattikorkeita yliopistoihin ja hakea opintoviikkoja ylipistosta, eikä toisinpäin.”
    Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 80 prosenttia ammattikorkeaan hakevista haluaa korkeakouluihin. Ammattikorkeiden ja yliopistojen opintoviikot ovat erilaisia ja niiden korvautuvuus vaihtelee rajusti.
    Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta kerrotaan, että kaupallisen alan amkk-tutkinnosta korvataan 8-32 opintoviikon verran, mikä on paljon. Sen sijaan yliopistolta ei korvaavuuksia juuri löydy. Korkeakoulujen valintakokeissa ei ammattikorkeaopintoja huomioida.

Ammatiton korkeakoulu

    Uusin tulokas alati kasvavaan ammattikorkeiden joukkoon on HUMAK eli humanistinen ammattikorkea. HUMAK on maanlaajuinen kokeilu, johon kuuluu entisiä kansan- ja työväenopistoja, muun muassa Paasikiviopisto, Pohjois-Savon kansanopisto ja Alkio-opisto.
    Yliopiston humanisteja HUMAK ihmetyttää ? eihän humanisti ammattiin valmistu. Kehittämispäällikkö Juha Arhimäki opetusministeriöstä myöntää, että HUMAK poikkeaa muista ammattikorkeakouluista siinä, ettei sieltä valmistu tiettyyn ammattiin.
    ”HUMAK:n piiriin kuuluu kansanopistoissa annettu kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorin opetus. Käytännössä HUMAK:sta valmistuu nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia sekä viittomakielen tulkkeja”, Arhimäki kuvailee.
    Humanistiseen ammattikorkeaan tiivistyy kritiikki, jota esitettiin amkk-projektin alkaessa viisi vuotta sitten. Entisistä kansanopistoista tulee kylttiä vaihtamalla korkeakouluja.
    Arhimäki ei näe HUMAK:ssa muuta ongelmaa kuin laadun säilyttämisen.
    ”Kaikkien ammattikorkeiden tulisi olla korkeatasoisia. Mukana on heikompiakin linkkejä, jotka ehkä myöhemmin putoavat pois”.

HeikkiValkama
Piirros Erika Kovanen