Suomalaiset tutkijat, opiskelijat ja luontoharrastajat suuntaavat kesällä sankoin joukoin Venäjän rajametsiin. Kohteena ovat Venäjän Karjalan, Murmanskin ja Pietarin alueiden kylmän sodan jäljiltä liki luonnontilaisiksi jääneet erämaat.
”Tarkoituksena on tuottaa sekä suomalaisille että venäläisille kansalaisjärjestöille ja luonnollisesti viranomaisille työkaluja luoteisen Venäjän luonnonsuojelun kehittämiseksi”, Luonto-Liiton Venäjä-koordinaattori Otso Ovaskainen kertoo.
Ympäristöbiologian yliassistentin Seppo Kaitalan mukaan tausta-ajatuksena on luoda vihreä vyöhyke Suomen ja Venäjän raja-alueelle. ”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on, että alue lisättäisiin koskemattomana borealisena metsänä Unescon maailmanperintökohteisiin. Haaveena on myös saada kansallispuisto Karjalaan Kalevalan 150-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1999.”
Erämetsiä silmän-kantamattomiin
Kylmä sota on ollut paikoitellen armelias luonnolle Ð ainakin Venäjän raja-alueella. Metsien parturointia hidasti Neuvostoliiton jähmeä järjestelmätalous. Maailmanmahdin romahduksen jälkeen venäläiset ja pohjoismaiset metsäyhtiöt ovat juosseet kilpaa metsäaarteiden perässä.
Metsäyrityksiä on nyt pyydetty jättämään inventoitavat alueet rauhaan, kunnes niiden tilasta on saatu selkoa. ”Suurin osa alueella toimivista suomalais-, ruotsalais- ja norjalaisyhtiöistä on tähän sitoutunut. Ainoastaan Metsäliitto ja viime kesän Kalevala-puiston hakkuistaan tunnetuksi tullut Vainionpää-yhtymä ovat sinnitelleet Venäjän Greenpeacen mustalla listalla”, Ovaskainen sanoo.
Kaitalan mukaan hankkeessa on paljon taloudellisia ja työllisyyteen liittyviä jännitteitä. ”On hyvä muistaa, että suomalais-yhtiön monitoimikoneella tehty hakkuu ei paljoa työllistä venäläisiä”, hän toteaa.
Opintoviikot pääsyvaatimuksena
Metsäinventoijiksi on ilmoittautunut paljon vapaaehtoisia. Suomalaisia joukossa on peräti 165.
Mutta pelkkä innostus ei riitä. Jokaisen metsäänlähtijän on läpäistävä Luonto-Liiton järjestämän inventointimenetelmäseminaarin lopputentti. Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan laitos järjestää maaliskuussa alkavan 16+4 opintoviikon laajuisen inventointeihin valmentavan opintokokonaisuuden.
Luonto-Liiton tavoitteena on pääsihteeri Tuomas Rantasen mukaan tarjota biologeille luonnonsuojelullinen vaikuttamisväylä. ”Suurin osa aktiiveistamme on biologeja”, Rantanen kertoo rekrytointikuviostaan.
Luonto-Liitto kerjuulla
Ympäristöministeriö tuki Venäjän Karjalan metsien inventointia viime vuonna, mutta kuluvan vuoden rahoitus on epävarmalla pohjalla. Ovaskainen pelkää, että pelimerkit loppuvat kesken ja osa metsien kartoittajista joutuu jäämään kotiin, ellei uusia rahahanoja löydy pian. Hän kehoittaa tulevia inventoijia kartoittamaan lisärahoituslähteitä. ”Eräs keino on perustaa opintopiiri aiheen tiimoilta ja hakea siihen rahoitusta”, Ovaskainen pohtii.
Apua on pyydetty myös suoraan metsäänlähtijöiltä. Jos olet mielestäsi riittävän rikas (hyvin suhteellinen käsite), ilmoittaudu hankkeen tukijaksi, kirje neuvoo.
Karjalan läpijuoksu
Tutkittavat alueet ovat laajoja. Kovin tarkkaan tarkasteluun ei ole aikaa. ”Käytämme läpijuoksuperiaatetta. Lajiston tarkempaa penkomista tehdään vain pistemäisesti”, Ovaskainen kertoo.
Tarkastelussa on ihmisen vaikutus, kuten hakkuut, vanhat kasket ja pihkanvalutus. Metsän rakenne, lahopuulajit ja uhanalaisten lajien tarkastelu kuuluvat myös ohjelmaan.
”Retki kestää yleensä hieman yli viikon. Matkaa kertyy noin sata kilometriä”, Ovaskainen valaisee. ”Lyhyempiä reissuja ei pitkien välimatkojen takia kannata tehdä.”
Jan Erola
Kuva: Otso Ovaskainen
