Suomen kielen laitos vaikeuksissa

T:Teksti:

”Jos malli toteutuu sellaisenaan, meidän kokonaisrahoituksesta on katoamassa kolmannes”, kertoo suomen kielen laitoksen esimies professori Tapani Lehtinen ja pitää tilannetta kestämättömänä.
    Lehtisen mukaan yliopiston rehtori Kari Raivio on huomannut epäkohdan ja lupaillut lisävaroja erillisestä rakennerahastostaan. Puhetta on ollut miljoonan lisämarkan summasta, mutta mitään konkreettista rehtori ei vielä ole luvannut. Laitoksen kuluneen vuoden budjetti oli reilut kahdeksan miljoonaa markkaa.
    Suomen kielen laitoksen ongelmien taustalla on sen erityisasema muihin humanistisen tiedekunnan laitoksiin verrattuna. Sen vastuulla on ulkomaisten opiskelijoiden opetus, mikä työllistää laitosta mutta ei tuota maistereita. Uudessa rahanjakomallissa puolet laitoksen rahoituksesta alkaa ylimenokauden jälkeen määräytyä tuotettujen tutkintojen perusteella.
    Rahajakomallin kannalta hukkatyötä ovat myös pakolliset äidinkielen opinnot, joita muiden laitosten opiskelijat käyvät suorittamassa suomen kielen laitoksella.
    Kolmas tekijä on koulutuksen kalleutta arvioiva ja laitosten eroja tasoittava kustannuskerroin. Suomen kielen laitoksen kustannuskerroin on 1,1, kun vieraissa kielissä kerroin on 1,5, jota tiedekunta on korottamassa 1,75:een. ”Me olemme ainoa kieliaine, joka rinnastetaan esimerkiksi historiaan tai kirjallisuustieteeseen”, Lehtinen korostaa. ”Niissä suuri osa opintoviikoista karttuu kirjatenteistä, kun meillä esimerkiksi kielianalyysi on pakko opettaa kädestä pitäen.”
    Lehtisen mukaan suomen kielen laitoksella on erityistehtävä myös kansainvälisessä katsannossa. Laitoksen tulee hallita kaikki suomen kielen tutkimuksen erikoisalat, minkä takia aine- ja syventävissä opinnoissa ryhmiä on paljon ja ne ovat väistämättä pieniä.
    Olisi outoa, jos suomalaisten olisi pakko matkustaa ulkomaille opiskellakseen jotakin suomen kielen tutkimuksen erikoisalaa. ”Meillä on päävastuu suomen kielen tutkimuksesta maailmassa”, Lehtinen toteaa.
    Tuoreimpien tietojen mukaan tiedekunta valmisteleekin ratkaisua, jossa suomen kielen opetus ulkomaalaisille ja äidinkielen opetus humanistisen tiedekunnan opiskelijoille rahoitetaan erikseen.

Otto Mattsson
Piirros Jussi Anttonen