28. marraskuuta 1997
Teksti:

Kun opintotukiasiat siirtyivät pari vuotta sitten Kelan hoidettavaksi, alkoi hillitön jahti liikaa maksettujen opintotukien perään. Tuhannet opiskelijat väsäsivät sitten hampaita kiristellen valituskirjeitä, mutta turhaan. Tälläkin hetkellä Kela odottelee 53 miljoonaa markkaa takaisin. Tulevaisuudessa ulosottomies voi kolkutella opiskelijan ovella.
    ”Perkele, saavatpahan odotella”, suhauttaa Kirsi, 26, hampaidensa välistä. Hän on yksi niistä 20 000 opiskelijasta, jolle on tipahtanut ankea opintotuen tarkistuspäätös.
    ”Kyllä vituttaa. Mä en ottanut opintolainaa, vaan tein töitä opiskelun ohella. Ei ois näköjään kannattanut. Tosi epäreilu systeemi. Mä lähetin päätöksestä niille valituskirjelmän, muttei se mitään auttanut. Nyt mun pitäis yhteensä maksaa noin 7 000 markkaa takaisin”, Kirsi kiroilee.
    Kirsin velka on tavanomaista suurempi. Keskimäärin opiskelija on saanut liikaa tukea noin 2 500 markkaa vuodessa.
    Kelalle on kolmen vuoden aikana kertynyt saatavia 53 miljoonaa markkaa, joista viime vuonna syntyneitä oli 14 miljoonaa markkaa. Määrä ei ole kuitenkaan huikea, jos sitä vertaa opintotukeen kokonaisuudessaan. Joka vuosi maamme opiskelijat saavat ilmaista rahaa 203 500 miljoonaa markkaa, miinus verot.

Ulosottomies saattaa kolkutella pian ovea

Liikaa maksettu opintotuki ei vanhene koskaan. Verovelka vanhenee viidessä vuodessa ja pankin saatavat 10 vuodessa, edellyttäen, että perintä on lakkautettu, mutta Kela ei luovu saatavistaan koskaan. Sen sijaan korkoa tämä laina ei kasva.
    ”Velka ei katoa rekisteristämme koskaan, jos sitä ei makseta. Se, että velasta päätettäisiin luopua, on erittäin harvinaista. Niiltä opiskelijoilta, jotka eivät enää ano opintotukea, karhutaan velkaa vuosittain. Pian koittaa se päivä, jolloin laitamme saatavat ulosottoon”, veikkailee Kelan opintoasioiden suunnittelija Ilpo Lahtinen.
    ”Tavallisimmin pidätämme saatavan tulevasta opintotuesta ja useimmissa tapauksissa saamme sen myös perittyä. Kuittaamiseen voidaan käyttää enimmillään kolmasosa tulevasta tuesta”, Lahtinen jatkaa.
    Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan opintotukeen vaikuttavat muutokset Kelalle. Jos näin ei tapahdu, opiskelijan tulot paljastuvat viimeistään verotiedoista.
    ”Olemme tehostaneet opiskelijan omien tulojen seurantaa. Nyt kiinnijäämisprosentti on iso. Valtaosa opiskelijoita myöntää syntinsä, kun päätös ylityksestä tulee”, Lahtinen toteaa.
    Tyypillisimpiä tilanteita, jolloin muutokset unohdetaan ilmoittaa, on Lahtisen mukaan esimerkiksi silloin, kun muutetaan yhteiseen asuntoon ja vanha asumislisä jää voimaan.

Tulokontrolli muuttuu ensi vuonna

Kela on viimeisen kahden vuoden aikana käynyt läpi järjestelmällisesti opiskelijoiden tuloja. Valvominen on ollut hankalaa, koska opiskelija on saanut tukea yhdeksältä kuukaudelta, mutta verottaja on antanut tulotiedot koko vuodelta. Vuoden 1995 syksystä lähtien opintorahan ja asumislisän tuloraja oli 1 800 markkaa kuukaudessa. Jokaiselta rajan ylittävältä täydeltä 300 markalta tukivähennys oli 10 prosenttia eli käytännössä opiskelija sai tienata kuussa 2 099 markkaa. Tukea ei saanut lainaakaan, jos tuloa tuli kuukaudessa yli 7 000 markkaa.
    Ensi vuoden alusta tuloraja muuttuu ja kontrollin uskotaan olevan aukoton.
    Uudessa mallissa määritellään koko vuodelle vapaa tulo ja opiskelijan on itse huolehdittava, ettei tuo raja ylity. Raja on tukikuukausilta 3 000 markkaa ja muina kuukausina 9 000 markkaa. Verotuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloja verrataan hänen vapaaseen tuloonsa. Ratkaisevaa on koko vuoden tulo, eivät yksittäiset kuukaudet. Vapaa tulo on käytännössä 54 000 markkaa (9 kk x 3000 mk + 3 kk x 9 000 mk).
    ”Tämä selkeyttää opiskelijoiden asemaa. Vuositulon voi tienata miten tahtoo”, Lahtinen uskoo. Malli kohtelee armollisesti pienten ylitysten takaisinmaksua, sillä alle 6 000 markan ylityksistä peritään ensin takaisin puolet eli esimerkiksi 3 000 markasta 1 500 markkaa.
    Kela jatkaa opintotukien kontrollia hamaan tulevaisuuteen. Vanhan mallin mukainen kontrolli on purettu vasta ensi vuosituhannen vaihteesssa.

Carita Forsman
Piirros Jussi Anttonen