28. marraskuuta 1997
Teksti:

Seksittömyys on tämän ajan suurimpia tabuja. 1960-luvulta asti on opeteltu puhumaan seksistä, mutta seksittömyyteen asti ei ole päästy. Ääneen uskaltaa korkeintaan sanoa, ettei ole saanut kuukauteen. Vai uskaltaako joku sanoa, ettei ole saanut vuosiin?
    Hesarin marraskuun Kuukausiliite kiisti seksitutkimusten antaman kuvan, että ihmiset harrastavat seksiä pari kertaa viikossa. Liite kehotti katsomaan ympärilleen esimerkiksi ratikassa, jossa jokainen voi tehdä saman huomion: seksiä harrastamattomia voi hyvinkin olla niukka enemmistö.
    Syitä on helppo listata. Seksipartnerin löytäminen ei ole kaikille niin helppoa kuin lehdet antavat ymmärtää. Ei ihan kenen kanssa vaan voi. Ja vaikka partneri olisikin, seksielämä voi olla aika väljähtynyt. Milloin viimeksi panetti oikein kunnolla?

***

Mielestäni olisi hyvä, jos yliopistolla tutkittaisi sitä missä ihmiset tapaavat ja tutustuvat toisiinsa. Ryhmätyötilannehan voisi olla oiva tilaisuus pyytää kahville sitä, johon on käytävillä luonut pitkiä katseita. Opiskeluaika on varmasti tärkeää aikaa muihin tutustumisen kannalta. Työelämään siirryttäessä tuttavapiiri usein supistuu entisestään. Sitten ei enää ole kuin ne vanhat iänikuiset ja usein tuhoon tuomitut keinot jäljellä: ravintolat ja etsin ystävää -palstat. Tuskin niitä vakipanoja kovin montaa löytyy, ainakaan kaikille.
    Seksielämän luulisi olevan vilkkaimmillaan juuri opiskeluiässä. Partnerin löytämisen pitäisi olla helppoa ja seksin kivaa ja jännittävää. Voi vaikka kokeilla jotain vähän erikoisempaa seksiä. Mikäköhän mahtaa olla totuus?
    Ei ainakaan City-lehden usein esille tuoma kulttuuri, jossa pari vaihtuu ja matka jatkuu ilman sen kummempia ongelmia. Kaikkihan haluavat kinkyillä ja kokeilla vähän samaa sukupuoltakin. Eikö? Useat tutkimukset väittävät, että nuoret arvostavat nykyään yksiavioisuutta ja uskollisuutta.
    Varmasti löytyy opiskelijoita, joilla on paljon kumppaneita ja vilkas seksielämä. Uskon kuitenkin, että opiskelijoilla on samanlaisia ongelmia kuin muullakin väestöllä. Monet 20-30 -vuotiaat kärsivät erilaisista itsetunto-ongelmista ja estoista, jotka tekevät seksin vaikeaksi.
    Opiskeluaika kuitenkin mielletään ajaksi, jolloin kumppani pitäisi löytyä. Silloinhan solmitaan muutenkin paljon uusia ihmissuhteita. Ravintolassahan ei kehenkään tutustu. Opiskelijan vaihtoehdoiksi jäävät kirjastot, luentosalit, ryhmätyökokoontumiset, harrastukset ja illanvietot, joissa jo ennestään tutulle tyypille voi uskaltaa jotain sanoa. Luennolla kun uskaltaa korkeintaan lainata kynää vieressä istuvalta.

***

Yksinäisyys ja ihmissuhdeongelmat ovat yleisin syy hakeuduttaessa esimerkiksi YTHS:n mielenterveyspalveluiden vastaanotoille. Se on jo aika hyvä syy tutkia seksiä ja ihmissuhteita. Päästäisi ehkä siitä luulosta, että toi saa varmasti paljo useemmin kun mä.
    Kummallista, että juuri tänä syksynä on seksistä keskusteltu niin vilkkaasti. Ehkä vanha sanonta pitää paikkansa: siitä puhe mistä puute.

Katarina Eriksson
vs. päätoimittaja