31. tammikuuta 1997
Teksti:

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Teologiopiskelijat ja piispat tappelevat julkisesti siitä, voiko avoliitossa elävää vihkiä papiksi. Susiparin puoliskon pappisvihkimystä vastustaa myös jokaisen teologitytön märkä uni, mediapappi Miikka Ruokanen, dogmatiikan laitoksen proffa ja teeveestä tuttu nappisilmä.
    Tämä uskovaisten oma esasaarinen dogmaili tv-uutisten haastattelussa, että firmalla on pelisäännöt, joita pitää noudattaa. Silloin tajusin: kyseessä ei ole moraalinen, vaan työmarkkinapoliittinen kiista.
    Tässä kiistassa dogmatiikan professori on ikään kuin taivasten valtakunnansovittelija, sillä hän tulkitsee lakia. Keksin ratkaisun avopappien ongelmaan. Nopeasti naimisiin ja vielä nopeampi ero heti pappisvihkimyksen jälkeen. Mutta olisiko firman politiikassa joku pykälä avioeroja vastaan? Oli pakko painua kirjastoon.
    ”Fyysinen yhtyminen tuottaa suurimman ilon ja tyydytyksen turvallisessa, rakastavassa ja mieluiten elinikäisessä miehen ja naisen välisessä suhteessa”, Miikka tulkitsee raamattua kirjassaan Ydinkohdat (1990). ”Yleisesti sovittu parisuhteen toteuttamistapa suojaa heikkoja seksuaaliselta riistolta, asettaa miehen ja naisen tasa-arvoiseen asemaan…”
    Miikan mukaan avioliiton solmimisessa kannattaa käyttää harkintaa, sillä romanttisen rakkauden tunne voi ajan mittaan haihtua. Tämän vuoksi on molempien osapuolten edun mukaista jo ennen liiton solmimista ajatella yhteiselämän mahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä.
    Hämmennyn, sillä pitkää tähtäintä kutsutaan eräissä piireissä ns. miehisiksi ulkosynnyttimiksi. (freud. lips.)
    ”Juridisesti väljästä avoliitosta erotaan todennäköisesti nopeammin ja keveämmin perustein. Kaikkia vakavia parisuhteita tulisi ylläpitää, niin kauan kuin on pienintäkään toivoa kasvamisesta rakkauteen. Nopea parin vaihto ei poista ongelmia, vaan siirtää ne uuteen suhteeseen”, Miikka valistaa ja alan ymmärtää firman kannan avioeroon.
    Enää tarvitsen toimitusjohtajan ja pohjoismaiden haarakonttorin johtajan vahvistukset.
    ”Jeesus korosti opetuksessaan voimakkaasti avioliiton purkamattomuutta.”, Miikka kirjoittaa.
    Miikan tulkinnan mukaan Jeesuksen opetuksen mukaan ainoa hyväksyttävä syy avioeroon on jommankumman puolison uskottomuus. Liberaalimpi Luther näki myös kaksi muuta syytä: impotenssin ja aviollisista velvollisuuksista kieltäytymisen.
    Hykertelen, sillä näen jo edessäni otsikoita.
    Miikka Ruokanen on eronnut kahdesti.
    Miten on Miikka? Oletko ollut uskoton, impotentti vai pihtari?