Kerttu Poutiainen on luonut uran, hoitanut sodassa haavoittunutta miestään, kasvattanut lapset ja johtanut eläkeläisjärjestöä. Nyt 77-vuotiaana olikin aika ryhtyä opiskelemaan ja tutkimaan.
Poutiainen kiertää mummon ovelta toiselle ja pyytää muistelemaan. Poikkitieteellinen haastattelututkimus ”Toimistotyön muuttuneet työmenetelmät ennen tietokoneita” valmistuu hitaasti mutta varmasti.
Teräsmummo aikoo jututtaa noin 30 entistä sihteeriä, konttoriapulaista, palkanlaskijaa ja muuta toimistotyön unohdettua naista. Hän kerää talteen entisajan konttoriperinnettä ja tarkastelee, kuinka arvostetussa asemassa naiset töissään olivat. Tähän mennessä vanhin haastateltava on ollut 86-vuotias.
Tutkimus valmistuu kun valmistuu, ja sen on tarkoitus olla akateemista tasoa – kuten kaikkien Ikäihmisten yliopiston tutkimusten.
Vanhus näkee laajemmalle
Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Ikäihmisten seminaarissa istuu monentasoista tutkijaa: on lisenssiaattityön tekijää ja on niitä, jotka ottavat ensi askeleita tutkimuksen teossa. Joku mummoista ja papoista miettii uusia hyötykasveja Suomessa, toinen verkkotekniikkaa ikäihmisten käytössä, kolmas erään kotimaisen komedian reseptiota.
Ikäihmisten tutkimusryhmä sai alkunsa, kun osa vanhuksista kyllästyi kuuntelemaan vain luentoja. Aktiiviset ikäihmiset halusivat itse pohtia. Poutiaisen motiivit opiskelulle ovat selvät. ”Aikanaan minulla ei ollut mahdollisuutta opiskella. Meidän ikäryhmässä pitää tehdä sellaisia asioita, jotka hyödyttävät. Tämä on mielekästä, kun ei ole pakkoa vaan vapaus opiskella.”
Seminaarissa on käyty läpi kriittisen päättelyn taitoja, atk-opetuksta, kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja niin edelleen. ”Kun vanhana aloittaa, ei voi ajatella, että kaiken tieteellisen terminologian omaksuisi kuten nuoret. Ei voi oppia niin nopeasti, kun osa muistista on hävinnyt.”
Mutta yhtään huonommaksi Puotiainen ei tunne itseään verrattuna teini-ikäisiin ulkoalukijoihin. Vanhuus ja kokemus antaa myös paljon, millä päihittää. ”Elämä on antanut hämmästyttävän paljon tietoa, mitä voi saada vain iän myötä. Esimerkiksi haastattelututkimuksen menetelmien opiskelu tuntui hullulta. Nehän osaa jo luontojaan!”
Poutiainen uskoo ja toivoo, että vanhusten herännyt tutkijainto tuo tiedemaailmaan pontevan lisänsä. Aihevalinnat ovat jo sellaisia, että ne koskettavat iäkkäämpää väestöä. ”Olen sitä mieltä, että vanhempi katselee ikään kuin ylempää ja näkee laajemmalle. Vanhuksilla on oikeus tehdä tutkimusta omalla tavallaan. Voi olla, että joku tutkimustulos muuttaa vaikka jotain tutkimusmenetelmiä.”
Mari Manninen
Kuva: Nico Backström
