Hukan perillinen: Krapula-aamu Korvatunturilla

T:Teksti:

Joulupukki heräsi, kuten niin moni mies herää, kusihätään. Silmänsa aukaistuaan
    Pukki löysi viereltään naisen, joka ei totisesti ollut hänen muorinsa – tämä oli lähtenyt ystävättäriensä kanssa joulua pakoon Kanarian saarille.
    Vierasta naista ei tietenkään sopinut näyttää tontuille – muuten hänen tunturikredibiliteetistään karisisivat ne vähätkin rippeet, joita oli enää jäljellä lukuisten juopotteluputkien jälkeen.
    Pukin ankarasti vihlovaan päähän alkoi vähitellen ilmestyä etäisiä muistikuvia eilisestä. Hän muisti tavanneensa pikkutunneilla Club de Kairan kantajäsenille varatussa pimeässä takahuoneessa naisen, joka kertoi nimekseen Saana.
    Mutta miten hän oli ”Kairalle” päätynyt? Ja mitä joulunpyhien päivää nyt oikein elettiin?
    Pukki keskeytti ajattelun ja katseli Saanaa. Saana täytti kaikki ne muotovaatimukset, joita saattoi kohtuudella edellyttää napapiirin pohjoispuolella. Pukin veri alkoi virrata etelään. Pukin pajan äänieritys oli kuitenkin niin surkea, että krapulapano satunnaisen vierailijan kanssa herättäisi tontut.
    ”Vittuako niille piti puhua niin usein moraalista”, Pukki tuhahti.

***

Jysäristä olisi selvittävä ja Saana saatettava sopivan tilaisuuden tullen takaovesta
    ulos. Ensin pitäisi kuitenkin saada keltaista jaffaa ja pari slicea pizzaa. Joulupukki lähti varovaisesti kävelemään kohti pirttiä, jossa rohnotti kokonainen leegio hanen pikku apureitaan.
    ”Jätkät hei…”, pukki aloitti. ”Voisko joku hoitaa kvatrr… ro stadzioonin pizza tadzhik… taksista?”
    Joulupukin kähinään heräsi vain nuorimmainen tonttu,Touhukas.
    ”Pukki hyvä, lähin pizzataksi on Kemijärven keskustassa – ei me kuuluta toimitusalueeseen.”
    ”No oisko sitä jaffaa sitten yhtään kaapissa”, Pukki huokaisi alistuneesti.
    Touhukas haki pullon. Parin huikan jälkeen Joulupukki ei kyennyt hillitsemaan uteliaisuuttaan.
    ”Niin, mikäs päivä nyt olikaan?”, hän kysyi varovaisesti.
    ”Joulupäivä”, Touhukas ilmoitti nuoren tontun tomeruudella.
    Joulupukin otsasuoni alkoi sykkiä: jos tänään on joulupäivä, niin eilen oli aatto. ”Ja kaikki meni eilen tietenkin oikein hyvin, vai mitä Touhukas?”
    ”Kyllä, kyllä. Kaikki paikat käytiin läpi ja me oltiin tosi tarkkoja siitä, ettei isien mieltä pahoiteta kieltäytymällä tarjoilusta. Ja lahjat menivät sinne, minne pitikin”, Touhukas vakuutti.
    Vanne Joulupukin pään ympärillä kiristyi entisestään.
    ”Juha Fohr sai lahjaksi Kotkan suojeluskunnan historian ja Kari Häkämiehelle meni Ralf Königin sarjakuva Vapautunut mies. Nina Hyvärinen sai Hese Hyvärisen – mahtaakohan ne muuten olla sukua – makkarareseptikirjan ja Ahtisaarelle meni söpöt balettitossut…”, Touhukas vuodatti.
    Joulupukki ei jaksanut enää välittää, kun Saana kulki hiukset hapsottaen ja arvokasta ilmettä tavoitellen ihmettelevän tonttujoukon läpi pirtin ulko-ovelle ja
    katosi lumiseen maisemaan.